Vallan retoriikka ja uskonnollisten toisinajattelijoiden asema Roomassa 300–450

MAIJASTINA KAHLOS (Klassillinen filologia / Maailman kulttuurien laitos, Helsingin yliopisto)
Hankkeen laajempi esittely englanniksi

Tutkimuskysymys
”Vallan retoriikka ja uskonnollisten toisinajattelijoiden asema Rooman valtakunnassa 300–450 jaa” selvittää uskonnollisia ja sosiaalisia muutoksia myöhäisantiikin Roomassa valtakunnan vähittäisen kristillistymisen myötä. Tutkimushankkeen tarkoituksena on tutkia keisarillisen hallinnon ja kirkollisten johtajien vallan retoriikkaa ja tämän valtapuheen suhdetta eri uskonnollisten ryhmien asemaan roomalaisessa yhteiskunnassa.

Kyse on uskonnollisista ryhmistä, jotka 300- ja 400 -lukujen valtavirtakristillisyyden näkökulmasta olivat toisinajattelevia ja toisinuskovia. Näitä olivat polyteistit, joita kristityt kirjoittajat kutsuivat ”pakanoiksi”, ja ne kristityt, jotka valtavirtakirkko leimasi ”kerettiläisiksi”. Lisäksi tarkastelen muita uskonnollisia ryhmiä, kuten juutalaiset, samarialaiset ja manikealaiset.

Metodologia ja lähteet
Hankkeen tarkoituksena on tutkia miten valtaretoriikan ja eletyn todellisuuden vuorovaikutus näkyy uskonnollisten ryhmien asemassa ja arkitodellisuudessa. Vertailen, miten erilaisia uskonnollisia ryhmiä käsiteltiin niin retoriikassa kuin arkioloissa. Yhdistän diskurssin tutkimuksen ja sosiaalihistorian näkökulmat. Hyödynnän myöhäisantiikin ja varhaisen kristinuskon tutkimuksessa ns. kielellisen käänteen jälkeen tehtyjä merkittäviä edistysaskelia, mm. kristillisen valtadiskurssin tutkimuksessa. RHEREA vielä laajentaa näkökulmaa diskurssin tutkimuksesta sosiaalisten käytäntöjen tutkimukseen.

Tutkimus perustuu 300- ja 400 -lukujen alkuperäislähteisiin, joista tärkein ryhmä ovat kristilliset kirjoittajat (mm. Maximus Torinolainen, Zeno Veronalainen, Synesios Kyreneläinen, Kyrillos Aleksandrialainen ja Isidoros Pelusionilainen). Samoin käytän lähteinä keisarillista lainsäädäntöä (lakikokoelmissa Codex Theodosianus ja Novellae). Uskonnollisten toisinajattelijoiden omaa ääntä päästään kuulemaan mm. Symmachuksen, Libanioksen, Eunapius Sardeislaisen ja Rutilius Namatianuksen teksteistä. Kirjallisen materiaalin lisäksi hyödynnän piirtokirjoituksia, papyruksia ja arkeologista aineistoa.

Tutkimuksen merkitys
Tutkimuksessani pohdin, kuinka roomalaisen maailman vähittäinen kristillistyminen ja normatiivinen ”oikeaoppisen” kristinuskon rakennusprojekti vaikuttivat uskonnollisten toisinajattelijoiden asemaan valtakunnassa. RHEREA syventää myöhäisantiikin Rooman uskonnollisten ja yhteiskunnallisten muutosten tutkimusta.

Myöhäisantiikissa kreikkalais-roomalaisesta maailmasta muotoutui vähitellen kristillinen Eurooppa. Valtavirtakristillisyys muotoutuu enenevässä määrin uskonnoksi, jonka yhtenä perustavana näkemyksenä on vaatimus uskonnollisesta yhtenäisyydestä ja poikkeavien näkemysten hävittämisestä. Siten hanke omalta osaltaan hyödyttää nyky-Euroopan yhteiskunnallisten ja kulttuuristen konfliktien tutkimusta ja syvempää ymmärtämistä.

Tutkimustulosten julkaiseminen
Tutkimuksen tulokset julkaistaan tieteellisissä artikkeleissa alan kansainvälisissä julkaisuissa ja kansainvälisissä konferensseissa pidettävissä esitelmissä sekä tieteellisessä monografiassa, jonka työnimenä on Rhetoric and realities in the late Roman Empire: Imperial and ecclesiastical discourses of control and religious dissenters in the years 300 to 450.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.