Uskonnot antiikin Roomassa

USKONNOT ANTIIKIN ROOMASSA

Opetusta keväällä 2008

Opetusta keväällä 2007

Kolmen antiikin uskontojen tutkijaa, Maijastina Kahlos, Ulla Lehtonen ja Marja-Leena Hänninen kirjoittaa tietokirjaa, jonka työnimenä on ’Uskonnot antiikin Roomassa’. Kirja esittelee ensimmäisen kerran kootusti suomen kielellä Rooman valtakunnan uskontoja, niiden historiaa, pyhiä paikkoja ja kulttikäytänteitä.

Kirjan kirjoittajina toimii työryhmä Ulla Lehtonen (kirjan toimittaja), Marja-Leena Hänninen ja Maijastina Kahlos.

TM, FM, MSt Ulla Lehtonen on erikoistunut teologian ja filosofian maisterin opinnoissaan Helsingin ja Oxfordin yliopistoissa antiikin historiaan, klassilliseen arkeologiaan, epigrafiikkaan ja antiikin kirkkohistoriaan. Hän on opiskellut myös Upsalan ja Rooman (LaSapienza) yliopistoissa antiikin uskontohistoriaa. Lehtonen kirjoittaa parhaillaan väitöskirjaa antiikin Rooman ’itämaisista kulteista’.

FT Marja-Leena Hänninen on opiskellut historiaa ja klassillista filologiaa Helsingin yliopistossa. Hänen yliopistolliset opinnäytteensä käsittelivät naisten roolia roomalaisessa uskonnossa. Antiikin Rooman nais- ja uskontohistorian lisäksi hän on tutkinut roomalaista historiakuvaa, erityisesti keskitasavallan aikaan liittyvää traditiota.

FT Maijastina Kahlos on koulutukseltaan historioitsija ja latinisti, joka on erikoistunut myöhäisantiikin aate- ja uskontohistoriaan. Hän on latinan kielen ja Rooman kirjallisuuden dosentti Helsingin yliopistossa. Myöhäisantiikin tutkimusten lisäksi Kahlos on suomentanut Raija Sarasti-Wileniuksen kanssa Henrikin Liivinmaan kronikan (SKS 2003) ja toimittanut Marja-Leena Hännisen kanssa Roomalaista arkea ja juhlaa (SKS 2004).

Kirjan kohderyhmänä ovat eurooppalaisen kulttuurin juurista, antiikista, historiasta, klassisesta sivistyksestä ja uskontojen historiasta kiinnostuneet lukijat. Kirja palvelee myös yliopistollisena oppikirjana opiskelijoita, jotka haluavat perehtyä opinnoissaan antiikin historiaan, uskontojen historiaan sekä kristinuskon kulttuuritaustaan antiikissa. Kirjasta löytävät tietoa myös ne lukijat, jotka matkustavat Välimeren maiden historiallisiin kohteisiin.

Antiikin uskontojen historia on keskeinen aihe antiikin maailman ja klassillisen sivistyksen ymmärtämisen kannalta. Antiikin uskontoja on käsitelty aiemmin suomen kielellä artikkelikirjassa ’Antiikin myytit ja uskonnot’, jonka ovat toimittaneet Jorma Kaimio, Paavo Castrén ja Maarit Kaimio (Otava 1979). Antiikin uskonnoista ei ole kuitenkaan julkaistu suomeksi yleistajuista kokonaisesitystä, myös käännökset puuttuvat. Kirja paikkaa näin ollen merkittävän puutteen suomenkielisen yleistajuisen antiikkia käsittelevän tietokirjallisuuden kentässä.

ABSTRACT IN ENGLISH
An interdisciplinary project that will publish a book on religions in Roman Antiquity in Finnish. The working title of the book is Uskonnot antiikin Roomassa (Religions in Roman Antiquity) and the other contributors are Doc. Dr Maijastina Kahlos, Mag. Phil. Mag. Theol, MSt Ulla Lehtonen (the editor of the book) and Dr. Marja-Leena Hänninen.

DISPOSITIO

I Miten roomalaiset ymmärsivät uskonnon?

1. Religio aut pietas vs. supersitio
2. Uskonnollisen tilan peruskäsitteet
3. Uskonnollisen ajan peruskäsitteet
4. Miten roomalaiset itse ymmärsivät roomalaisen uskonnon historian?
   o uskonnon alkuperä
   o uskontokritiikkiä
5. Augustuksen tulkinta roomalaisesta uskonnosta
6. Uskonnon muodot (tasavallan ajasta myöhäisantiikkiin)
   a) kronologisesti:
   o maanviljelijöiden ja sotilaiden uskonto
   o Augustuksen ’uusarkaismi’
   o keisarikultti
   b) temaattisesti
   o do ut des – jumalille antamisen ja jumalilta pyytämisen ritualistiikka
   o ’uskonto, joka oli uhraamista’
   o missä kulki julkisen ja yksityisen uskonnonharjoituksen raja?

II Jumalat ihmisten palveluksessa

1. Roomalaiset jumalat?
   - varhaiset yhteydet etruskeihin
   - varhaiset yhteydet Kreikkaan
2. Hätäapua jumalilta
   - Asklepios 290-l. e.a.a.
   - Magna Mater 200-l. e.a.a.
   - Dionysos 180-l. e.a.a.
3. Opportunistiset jumalat sotatantereilla
   - Evocatio
   - Jumalat roomalaisen vallan vartijoina
4. ’Vieraat jumalat’
   - Egypti
   - Syyro-foinikialaiset jumalat
   - Mithras
   - Juutalaisuus ja Jeesus-liike

III Ihmiset jumalien palveluksessa

1. Uskonnolliset yhteisöt
- Miten uskonnonharjoitus oli järjestetty?

• uskonnollinen toimijuus ja auktoriteetti
• Julkinen uskonnonharjoitus: res publica
• Puolijulkinen uskonnonharjoitus: collegia
• Yksityinen uskonnonharjoitus: familia

2. Uskonnon ammattilaiset
- Merkkien tulkitsijat

- Vanhat etruski-instituutiot: haruspeksit, auguurit
- Naiset tietäjinä (sibyllat)
- Idän viisaat miehet (filosofia, astrologia)

- Papit ja papittaret

- Roomalainen dilemma: pappi vai virkamies?
- Arvaaliveljet
- Vestan neitsyet
- muut papistot

3. Koko kansan juhlat
- Roomalaisten uskonnollisten juhlien esittely
- Kriisiriitit

IV Jumalten rauha ja rauhan ehdot1. ’Roomalainen suvaitsevaisuus’
- millä ehdoilla suvaittiin? kuka määritteli rajat? missä rajat olivat?
- uskonnon valvonta
- tasavalta esim. Bacchanalia
- keisariaika esim. karkotuksia ja satunnaisia vainoja
- myöhäisantiikki:1. ’Roomalainen suvaitsevaisuus’- millä ehdoilla suvaittiin? kuka määritteli rajat? missä rajat olivat?- uskonnon valvonta- tasavalta esim. Bacchanalia- keisariaika esim. karkotuksia ja satunnaisia vainoja- myöhäisantiikki:

1. ’Roomalainen suvaitsevaisuus’- millä ehdoilla suvaittiin? kuka määritteli rajat? missä rajat olivat?- uskonnon valvonta- tasavalta esim. Bacchanalia- keisariaika esim. karkotuksia ja satunnaisia vainoja- myöhäisantiikki:

- kristittyjen vainot
- ’suvaitsevaisuus’-vetoomukset myöhäisantiikissa
- uskontokritiikki myöhäisantiikissa

2. Kenen joukoissa seisot?
- uskonnollisen yhteisön jäsenyys, siihen liittyminen, eroaminen, ’kääntyminen’, ’sitoutuminen’
- eri yhteiskuntaryhmien uskonnolliset suuntautumiset
- inklusiivisuus – eksklusiivisuus: kristinuskon eksklusiivisuuden pohdinta

3. Polyteismin ja monoteismin vuoropuhelua myöhäisantiikissa

- kirjalliset konfrontaatiot: myöhäisantiikin apologetiikka
- Rooman valtakunnan kristillistyminen (erilaisia vaiheita, eri tahti eri puolilla valtakuntaa, ’ajan’ ja ’paikan’ kristillistyminen)
- Jatkumot: sekä polyteististen uskontojen jatkuminen valtakunnassa että polyteististen käytäntöjen jatkuminen kristinuskossa
- Religio ja superstitio –suhteen nurinkääntö
- Rooman kristillistyminen ja kristinuskon roomalaistuminen.

4. Myöhäisantiikin henkisyyden ja hengellisyyden maailma

- pohdinta filosofian ja uskonnon suhteesta: usplatonilaisuus ’uskontona’ ja kristinusko ’filosofiana’
- riitin ja opin suhde
- asketismi ’pakanallisena’ ja kristillisenä ilmiönä