Tutkijan arjen puurtamista

Maaliskuu humahti hyvin työntäyteisenä. Viimeistelin kauan kestänyttä kirjoitustyötä, joka aivan viime vaiheessa sai lempinimen ’Casaubon’. Nimen tausta on George Eliotin romaanissa Middlemarch, jonka yksi tärkeä sivuhenkilö on surullinen tutkijahahmo Edward Casaubon. Hänestä voi lukea blogauksestani Muistiinpanot – uhka vai mahdollisuus?

Mutta en ole lymynnyt koko maaliskuuta tutkijankammiossani. Kuten olen moneen otteeseen urani aikana saanut huomata, tutkijan työ on todella monipuolista. Suureksi ilokseni olen saanut olla mukana kahdessa Argumenta-hankkeessa. Argumenta-hankkeet ovat Suomen Kulttuurirahaston rahoittamia yhteiskunnallista keskustelua ja myös tutkijoiden poikkitieteellisiä kohtaamisia edistäviä projekteja.

Ensimmäinen hanke Oikeudenmukaisuus ja sen vaihtoehdot globalisoituvassa maailmassa julkisti juuri artikkelikokoelmansa Oikeudenmukaisuuden ongelma (toim. Matti Häyry, Tuija Takala & Johanna Ahola-Launonen, Gaudeamus). Artikkelini siinä käsittelee Augustinuksen käsityksiä oikeudenmukaisuudesta (iustitia).

Toinen hanke on Turun yliopistossa järjestettävä Vihan pitkät jäljet -hanke. Maaliskuussa projekti järjesti Helsingissä kaksipäiväisen työpajan Uhrin identiteetti. Siinä esitelmien ja ryhmäkeskustelujen merkeissä pohdimme vainoja, uhrin identiteettiä ja uhriutumisen strategista käyttöä. Pidin työpajassa esitelmän ”Kärsimyksen kirkkain kruunu – marttyyrius myöhäisantiikin uskonnollisissa ja poliittisissa kiistoissa”.

Kategoria(t): Blogi. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Kommentointi on suljettu.