<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><!-- generator="wordpress/2.0.1" -->
<rss version="0.92">
<channel>
	<title>Arduum res gestas scribere</title>
	<link>http://www.maijastinakahlos.net/b</link>
	<description>...historian kirjoittaminen on kuitenkin tavattoman vaikeaa.</description>
	<lastBuildDate>Sun, 14 Mar 2010 07:19:06 +0000</lastBuildDate>
	<docs>http://backend.userland.com/rss092</docs>
	<language>en</language>
	
	<item>
		<title>Rooma tuhoutuu aina uudestaan</title>
		<description>

Toimittaja valitsi erinomaisen kuvituksen Hesarin juttuuni Goldsworthyn, Heikkisen ja Litzenin kirjoista.

Thomas Couturen maalaus Rooman rappio kuvaa hyvin 1800-luvun käsityksiä Rooman viimeisistä vuosisadoista. Couture on maalannut roomalaisen ylimystön orgioissaan elostelemaan.

Samantapaisia kuvauksia rappeutuvasta Roomasta on 1800-luvulta lisää. Yksi suosikkini on Lawrence Alma-Tadema, viktoriaanisen ajan taidemaalari, joka kuvasi useissa teoksissaan ylellisyyttä, pysähtynyttä tunnelmaa ...</description>
		<link>http://www.maijastinakahlos.net/b/rooma-tuhoutuu-aina-uudestaan/</link>
			</item>
	<item>
		<title>Lihansyönnistä</title>
		<description>
Lihansyöntiä käsittelevät antiikin tekstit ovat taas ajankohtaisia. Plutarkhoksen essee Lihansyönnistä (Peri sarkofagias) on saatavissa suomeksi (ja ruotsiksi) Tua Korhosen, Antti J. Niemen ja Pia Åbergin (Summa 2004) käännöksenä.
Plutarkhos (2) kyseenalaistaa eläinten syömisen ja perustelee sitä monin erilaisin argumentein. Hän mm. ihmettelee, miksi hänen aikansa ihmiset syövät lihaa, kun ravintoa on ...</description>
		<link>http://www.maijastinakahlos.net/b/lihansyonnista/</link>
			</item>
	<item>
		<title>Uhraamisen ja lihansyönnin jäljillä</title>
		<description>

Olen lukemassa jännittävää artikkelikokoelmaa kreikkalais-roomalaisen antiikin uhraamisrituaaleista, La cuisine et l'autel. Les sacrifices en questions dans les sociétes de la Méditerranée ancienne (2005).

Antiikin maailmassa lihan syömisen ja uhraamisen välillä oli oleellinen yhteys. Huomattava osa lihasta tuli uhraamisrituaaleista. Yleensäkin tavalliset ihmiset söivät lihaa varsin harvoin, ja se oli eräänlainen ylellisyystuote. (Itse ...</description>
		<link>http://www.maijastinakahlos.net/b/uhraamisen-ja-lihansyonnin-jaljilla/</link>
			</item>
	<item>
		<title>Hyödyllinen myöhäisantiikki</title>
		<description>

Myöhäisantiikki on taas osoittanut voimansa! Saksassa käytävä debatti sosiaaliturvasta osoittaa, miten myöhäisantiikkia voi hyödyntää vaikka mihin.

Saksan ulkoministeri ja varakansleri Guido Westerwelle on suominut hyvinvointivaltiota "myöhäisroomalaiseksi rappioksi" (spätrömische Dekandenz). Tästä on tietysti seurannut kiivaita ja monipolvisia keskusteluja, jossa herjat ja argumentit lentelevät puolin ja toisin.

Ah, myöhäisantiikin tutkijasta on aina viehkoa, kun ...</description>
		<link>http://www.maijastinakahlos.net/b/hyodyllinen-myohaisantiikki/</link>
			</item>
	<item>
		<title>Antiikin ennätyksiä</title>
		<description>

Likka on pitkään kärttänyt ennätysten kirjaa. Mutta ei sitten ilahtunutkaan, kun toin viime alennusmyynneistä yhden sellaisen!

Kirja on Antiikin ennätyksiä, jonka ovat kirjoittaneet Allan ja Cecilia Klynne (suomentanut Liisa Paakkanen, Wsoy 2003). He ovat keränneet sieltä täältä antiikin kirjallisuudesta (mm. Aulus Gelliukselta, Plinius vanhemmalta, Strabonilta ja Pausaniaalta) mainintoja: mm. maailman suurimmasta ...</description>
		<link>http://www.maijastinakahlos.net/b/antiikin-ennatyksia/</link>
			</item>
	<item>
		<title>Naiiveja ja sentimentaalisia runoilijoita</title>
		<description>

Olen lueskellut Friedrich Schillerin tutkielmaa Naiivista ja sentimentaalisesta runoudesta (Tutkijaliitto 2008, suomentanut Henriikka Tavi). Alkuteos Über naive und sentimentalische Dichtung ilmestyi kolmena eri kirjoituksena vuosina 1795-1796.

Schiller jakaa runouden (ja runoilijat) naiiviin ja sentimentaaliseen sen mukaan, miten maailmaa hahmotetaan. Naiivi on luontoa, kun taas sentimentaalinen on luonnosta irtaantunut. Schillerille erityisesti antiikin ...</description>
		<link>http://www.maijastinakahlos.net/b/naiiveja-ja-sentimentaalisia-runoilijoita/</link>
			</item>
	<item>
		<title>Konstantinuksen jälkeen</title>
		<description>
Viime aikoina ei ole ollut töistä puutetta. Hieronymuksen kanssa puuhailuni on ehtinyt eksyä myös viime aikojen blogeihin.
Hieronymuksen lisäksi pitää ehtiä tutustua isoon pinoon oheismateriaalia. Matskut liittyvät ensi viikolla järjestettävään työpajaan Religious Identity, Conversion, and Ethnic Identity in Late Antiquity. Eli siis ensi viikolla Manchesteriin, tai oikeastaan sen lähistöllä olevaan Hawardeniin ...</description>
		<link>http://www.maijastinakahlos.net/b/konstantinuksen-jalkeen/</link>
			</item>
	<item>
		<title>Meter ja Demeter</title>
		<description>

Meter ja Demeter (suom. Anu Laitila, Wsoy 2009) on virolaisen Hasso Krullin eepos äitijumalattaresta ja maailman synnyttämisestä.

On kansanperinnettä ja maailman luomismyyttejä, suomalais-ugrilaista, Australian aboriginaalien, Pohjois-Afrikan intiaanien ja kreikkalaista mytologiaa, Prometheusta ja Pandoraa. Näistä Krull kehittelee vedenpaisumusta ja maailman uudelleen syntymisen. Meterissä ja Demeterissä maailman syntymyytit ovat myös tapa miettiä ihmiskunnan ...</description>
		<link>http://www.maijastinakahlos.net/b/meter-ja-demeter/</link>
			</item>
	<item>
		<title>Isoja pikkuhirviöitä</title>
		<description>

Tänään tutustuin Amos Andersonin taidemuseossa Stiina Saariston näyttelyyn "Ein kleines Monster".

Useimmat Stiina Saariston työt näyttelyssä ovat lyijykynä- ja värikynätöitä. Melkoisia taidonnäytteitä, yksityiskohtia myöten. Tärkeintä on tietenkin idea, sarja äkäisiä, suorastaan aggressiivisia, ja groteskeja prinssesoja.

Vaikuttavin on Kalevalan kumpuava "Last Man Standing", joka kuvaa Pohjan akkaa. Myös kolmen teoksen sarja "Tyttöjen välisestä ...</description>
		<link>http://www.maijastinakahlos.net/b/isoja-pikkuhirvioita/</link>
			</item>
	<item>
		<title>Yöstä aamuun</title>
		<description>
Pitkän ja virkistävän joululoman jälkeen palaan taas hommiin, eli myös bloggailemaan. Loman aikana ehtii myös lukea, mm. Tuuve Aron Yöstä aamuun (WSOY 2009).
Yöstä aamuun on samalla ahdistavaa ja voimaannuttavaa luettavaa. Päähenkilö Saara kadottaa mystisesti miesystävänsä, ja pitkin tarinaa vihjaillaan, että se kaikki on lopulta hänen vikansa.
Päähenkilön mielessä alkaa viirata ja ...</description>
		<link>http://www.maijastinakahlos.net/b/yosta-aamuun/</link>
			</item>
</channel>
</rss>
