<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><!-- generator="wordpress/2.0.1" -->
<rss version="0.92">
<channel>
	<title>Arduum res gestas scribere</title>
	<link>http://www.maijastinakahlos.net/b</link>
	<description>...historian kirjoittaminen on kuitenkin tavattoman vaikeaa.</description>
	<lastBuildDate>Thu, 22 Jul 2010 07:17:16 +0000</lastBuildDate>
	<docs>http://backend.userland.com/rss092</docs>
	<language>en</language>
	
	<item>
		<title>Mustekalat ja roomalaiset kanat</title>
		<description>

Jalkapallon maailmanmestaruuskisojen voittajaa jännitetään. Mustekala  Paul ennusti, että Espanja voittaa välierissä Saksan, ja ennustus  meni nappiin. Paul ennustaa valitsemalla jonkun joukkueen lipulla  varustetun ruokapurkin.

Roomalaisilla oli monenlaisia tapoja tutkailla tulevaisuutta ja  jumalien tahtoa. Tulevaa sotamenestystä tiedusteltiin tarkkailemalla  pyhien kanojen syömätapoja (de tripudiis -menetelmä). Jos kanat  ...</description>
		<link>http://www.maijastinakahlos.net/b/mustekalat-ja-roomalaiset-kanat/</link>
			</item>
	<item>
		<title>Praetextatus goes Italian</title>
		<description>

Väitöskirjani Vettius Agorius Praetextatus - A Senatorial Life in Between (2002) on nyt julkaistu italiaksi. Kirjan kustantaja on Victrix. Italiankielinen versio on saanut nimen Vettio Agorio Prestestato - Una vita senatoriale nella transizione.

My doctoral dissertation Vettius  Agorius Praetextatus - A Senatorial Life in Between (2002) has been translated into ...</description>
		<link>http://www.maijastinakahlos.net/b/praetextatus-goes-italian/</link>
			</item>
	<item>
		<title>Juhannuksena töissä</title>
		<description>

Tämä juhannus sujuu töiden merkeissä. Osallistun Frankfurtin yliopiston järjestämään kollokvioon "Ausbreitung von Religionen und Neutralisierung von gesellschaftlichen Räumen" (Uskontojen leviäminen ja yhteiskunnallisen tilan neutralisaatio).

Kollokviossa käsitellään neutraaleja tiloja eri uskontojen välillä, eri aikakausien yhteiskunnissa. Itse puhun myöhäisantiikista otsikolla "Grey Areas in Late Antiquity? Urban Celebration, Greek Education and the Roman Emperor". </description>
		<link>http://www.maijastinakahlos.net/b/juhannuksena-toissa/</link>
			</item>
	<item>
		<title>Uhraamisen jäljillä</title>
		<description>

Antiikin uhraamisten jälijillä edelleen. Guy G. Stroumsan The End of Sacrifice (2009) on englanninkielinen laitos alunperin ranskaksi julkaistusta teoksesta La fin du sacrifice (2005). Ranskalainen alkuteos on koottu Stroumsan Collège de Francessa pitämästä esitelmäsarjasta.

Stroumsan kirjan kantava idea on nostaa juutalaisuudessa tapahtuneet muutokset antiikin uskontohistorian keskiöön. Vuoden 70 Jerusalemin hävitys on ...</description>
		<link>http://www.maijastinakahlos.net/b/uhraamisen-jaljilla/</link>
			</item>
	<item>
		<title>Filosofi politiikassa</title>
		<description>

Viime kuukausina olen tutkaillut kreikkalaisen Themistioksen puheita. Themistios (n. 317-388) oli konstantinopolilainen filosofi ja puhuja. Hän oli myös useamman 300-luvun keisarin epävirallinen neuvonantaja. Themistios osallistui aktiivisesti päivänpolitiikkaan ja piti ylistyspuheita keisareille.

Toiset filosofit eivät oikein arvostaneet Themistiosta eivätkä hyväksyneet hänen kiinteitä suhteitaan keisarihoviin. Themistios oli siis eräänlainen myöhäisantiikin Pekka Himanen. Puheissaan ...</description>
		<link>http://www.maijastinakahlos.net/b/filosofi-politiikassa/</link>
			</item>
	<item>
		<title>Barbaarijuuri</title>
		<description>

Keittelin raparpereista kiisseliä ja yhtäkkiä halusin selvittää, mikä raparpereissa oli ongelmallista (vastaus: oksaalihappo). Tapani mukaan eksyin varsinaisesta ruuanlaitosta pohtimaan raparperi-sanan etymologiaa.

Raparperi on lainattu tietysti ruotsin kielestä (rabarber). Sieltä etenemme latinaan, jossa on rhabarberium ja rheubarberium. Taustalla on kreikan sana rha tai rheon, jolla viitattiin lääkkeenä käytetyn raparperi-kasvin juureen. Tämä on ...</description>
		<link>http://www.maijastinakahlos.net/b/barbaarijuuri/</link>
			</item>
	<item>
		<title>Kauas tuhkapilvet karkaavat</title>
		<description>

Eyjafjallajökullin tulivuorenpurkauksessa syntynyt tuhkapilvi ja sen aiheuttama kaaos ovat helpottaneet. Tuhkapilvestä tulee tietysti mieleen antiikintutkijoita ja luonnontieteilijöitä askarruttanut vuoden 536 "sumupilvi".

Muutamat myöhäisantiikin kirjoittajat puhuvat vuosien 536-537 erikoisista sääilmiöistä. Prokopioksen mukaan aurinko himmeni vuoden ajaksi. Cassiodorus mainitsee sumupilven.

Tutkijat ovatkin ehdottaneet selitykseksi tulivuoren purkausta tai komeetan törmäystä tai lähiohitusta. Mahdollinen tulivuori olisi ...</description>
		<link>http://www.maijastinakahlos.net/b/kauas-tuhkapilvet-karkaavat/</link>
			</item>
	<item>
		<title>Hadot ja platonilaisuus</title>
		<description>

Filosofia.fi tiedottaa, että ranskalainen filosofian historian tutkija Pierre Hadot (1922-2010) on kuollut. Hadot tunnetaan parhaiten teoksista Philosophie comme manière de vivre (2002, Filosofia elämäntapana) ja Qu'est-ce que la philosophie antique (1995), joka on juuri suomennettu ja ilmestyy piakkoin nimellä Mitä on antiikin filosofia? (niin & näin -sarja 2010).

Itse törmäsin ensimmäisen ...</description>
		<link>http://www.maijastinakahlos.net/b/677/</link>
			</item>
	<item>
		<title>Kevään juhlintaa</title>
		<description>

Ovidius (Fasti 3.523-542) kertoo, miten tavalliset roomalaiset viettivät 15.3. Anna Perennan juhlaa ulkoilemalla Tiberin rannoilla.

Kansa kerääntyi sinne tänne nurmikentille istuskelemaan ja juomaan. Osa jopa pystytti telttoja, toiset tekivät majoja. Jotkut virittelivät togiaan keppien päälle aurinkosuojiksi. Sitten ihmiset lämpenivät auringosta ja viinistä. He rukoilivat yhtä monta elinvuotta kuin joivat viinimukillista. Sitten ...</description>
		<link>http://www.maijastinakahlos.net/b/kevaan-juhlintaa/</link>
			</item>
	<item>
		<title>Maan hiljaiset</title>
		<description> 

Säännöllisin väliajoin ns. kympin tytöt saavat kuulla kunniansa. Tällä kertaa asialla on Helsingin Sanomien raati, jossa raadin jäsenet ottivat kantaa pääsykokeisiin. 

Anna Kontulan mukaan ylioppilaskokeet mittaavat taipimusta tehdä kiltisti kotiläksyt. Sitten hän toteaa: "On Suomen etu, että opintoihin valikoituu motivoituneita ja kiinnostuneita opiskelijoita, ei kuuliaisia yleissuorittajia". On tietenkin kaikkien etu, että on ...</description>
		<link>http://www.maijastinakahlos.net/b/maan-hiljaiset/</link>
			</item>
</channel>
</rss>
