CFP “Citizens and Aliens in Greco-Roman Antiquity”, EABS 2018

Call for papers for the panel “Citizens and Aliens in Greco-Roman Antiquity” to be organised at the international conference of Society of Biblical Literature (SBL) and European Association of Biblical Literature (EABS) in Helsinki, July 30 – August 3, 2018.

Citizenship is one of the most debated issues in the present-day Europe, and therefore we wish to open up a contextualized discussions on its roots in the Greco-Roman Antiquity. Citizenship and its criteria were redefined many times during the Roman rule in the Mediterranean area. In the conquests and crises, new ideas of defining the good members of Roman society emerged. The Constitutio Antoniniana by Emperor Caracalla in 212 granted citizenship to all free provincials. Philosophers and orators cherished the idea of cosmopolitan citizenship. Recognition of loyal Roman citizens/subjects in terms of religion became more emphatic from the early 3rd century CE onwards and this continued in the course of the Christianization of the Empire.

We welcome papers on the theme “Citizens and Aliens in the Roman Empire”. The theme is widely understood with topics ranging from the Roman citizenship, the intertwining of ‘political’ and ‘religious’ spheres, and the markers of loyalty to early Christian and Jewish discourses of citizenship, also the heavenly citizenship, philosophical and juridical discourses of local and universal citizenships, as well as discussions on the altering religious criteria of citizenship and exclusion and alienation.

The dead line of proposals is Feb 14, 2018. For instructions for sending the proposal, please, see the conference homepage.
Further information of our panel.

For inquiries of the panel, please, contact the organisers of the panel:
Maijastina Kahlos, Centre of Excellence “Reason and Religious Recognition”, Faculty of Theology, University of Helsinki, maijastina(dot)kahlos(at)Helsinki(dot)fi ; Ph.D., docent in Latin language and Roman literature.
Joona Salminen, Centre of Excellence “Reason and Religious Recognition”, Faculty of Theology, University of Helsinki, joona(dot)salminen(at)Helsinki(dot)fi ; Th.D.

Tallennettu kategorioihin Blogi | Kommentit pois päältä artikkelissa CFP “Citizens and Aliens in Greco-Roman Antiquity”, EABS 2018

Pidä huolta kulttuuriperinnöstä!

Tuskin mikään pysyy kunnossa, ellei siitä jatkuvasti huolehdita, ellei sitä korjata ja paikata. Tällä viikolla Ateenassa olen nähnyt aivan konkreettisesti, miten Akropoliin temppeleitä jatkuvasti huolletaan, tuetaan ja vaalitaan. Parthenonin temppelin ympärillä häärii nostokurkia.

Kaikkialle on pystytetty rakennustelineitä. Dionysoksen teatterilla ovat työnaiset ja -miehet vauhdissa.

Kulttuuriperintöä on pidettävä kunnossa. Antiikin Kreikan ja Rooman kulttuuriperintö kuuluu yhtä lailla suomalaisille kuin kreikkalaisille ja italialaisille. Yleisradio aikoo lopettaa latinankieliset uutiset. Nuntii Latini on kansainvälisesti maineikas radio-ohjelma, ja sen lopettaminen olisi suuri tappio Suomen kulttuurimaineelle. Vetoomuksen latinankielisten uutisten jatkumisen puolesta voi kirjoittaa täällä.

Tallennettu kategorioihin Blogi | Kommentit pois päältä artikkelissa Pidä huolta kulttuuriperinnöstä!

Boston conferences SBL and AAR

The next days will be a bit busy. I will take part in the mammouth twin conference of the Society of Biblical Literature (SBL) and the American Academy of Religion (AAR).

I will give two papers, the first one will be part of the AAR panel ”Recognition, Religious Identities, and the Recognition-Failures of Theodicies”, organised by researchers of our centre Reason and Religious Recognition. The second paper is part of the SBL panel ”Religious World of Late Antiquity”, organised by Todd Berzon and Moulie Vidas.

Before the Boston conferences, next Thursday our Recognition team will be introducing its research themes at the University of Columbia.

 

The panels in AAR and SBL:

Recognition, Religious Identities, and the Recognition-Failures of Theodicies (AAR)

Heikki J. Koskinen, University of Helsinki, ”Religious Identities and Theodicist Pathologies of Mediated Recognition”
Ritva Palmén, University of Helsinki, ”Shame and Recognition in the Middle Ages”
Maijastina Ritva Kahlos, University of Helsinki, ”Recognizing the Road: Graeco-Roman Appeals for Religious Diversity in the Late Roman Empire”
Sami Pihlström, University of Helsinki, ”Failing to Recognize: Theodicy and Metaphysical Realism”
Sari Kivistö, University of Tampere, ”Unmerited Suffering as the Destruction of Meaning in Joseph Roth’s Hiob”
Panu-Matti Pöykkö, University of Helsinki, ”Levinasian Sincerity and the Immorality of Theodicies”

Religious World of Late Antiquity Section
Karen Connor McGugan, Harvard University, ”‘Nourished on God Alone’? Food, Drink and the Resurrection Body in Tertullian’s ‘De resurrectione carnis’”
AJ Berkovitz, Princeton University, ”Practice, Performance and the Place of Psalm Piety in Ancient Judaism”
Robert M. Royalty, Jr., Wabash College, ”Building Walls and Setting Boundaries: Hadrian and Heresy”
Maijastina Kahlos, University of Helsinki, ”How to be a good Christian and perform sacrifices/ritualistic slaughters in Late Antiquity?”
Evgenia Moiseeva, Center for the Study of World Religion, Harvard, ”The Manichaean rejection of the Old Testament in the works of early Christian authors”

Tallennettu kategorioihin Blogi | Kommentit pois päältä artikkelissa Boston conferences SBL and AAR

Ovidius 2000

Meillä on Suomi 100 ja Reformaatio 500. Juhlavuosien listaan on syytä lisätä myös Ovidius 2000. Jos olemme tarkkoja, juhlistus pitää merkitä muotoon Ovidius noin 2000, sillä roomalaisen runoilijan Publius Ovidius Nason kuolinvuodeksi merkitään joko vuosi 17 tai 18 jaa. Oxfordissa European Humanities Research Centre on päättänyt muistaa Ovidiusta juhlaseminaarilla jo tänä vuonna, ja samoin Ovidius-projekti Trondheimin yliopistossa järjestää bimillenniaalisen seminaarin Ovidiuksen eroottisesta runoudesta.

Ovidius oli tuottelias runoilija ja hänen teoksensa on säilyneet hyvin jälkipolville. Hänet tunnetaan ennen kaikkea Rakastamisen taidosta (Ars amandi, myös muodossa Ars amatoria) ja Muodonmuutoksista (Metamorphoses); molemmista on ansiokkaat suomennokset. Monien muiden runoteosten lisäksi Ovidius kirjoitti Kirjeitä Pontokselta (Epistulae ex Ponto). Keisari Augustus oli karkottanut hänet Mustanmeren rannikolle Tomiin kaupunkiin. Ovidius liitettiin juoruissa keisariperheen piirissä syntyneeseen skandaaliin; todellisista syistä kiistellään edelleen tutkimuksessa. Joka tapauksessa Ovidius kirjoitti surumielisiä valitusrunoja Pontokselta.

Ovidius 2000 -juhlavuoden kunniaksi tässä ote hänen teoksestaan Fasti, jossa hän esittelee roomalaisen kalenterin uskonnollisia juhlia. Fasti on antiikintutkijalle valtaisa tietolähde roomalaisesta elämästä, uskonnollista tavoista ja käsityksistä. Paljon on muuttunut, mutta Ovidiuksen valitus kuulostaa:

Ja vaikka heillä on jo kaikkea, he haluavat lisää.
He hankkivat, jotta voisivat kuluttaa, kulutettujen tilalle kiirehtivät hankkimaan lisää.

Arvoa on nyt rahalla: omaisuus tuo kunniaa
omaisuus tuo suhteita; kaikkialla köyhä makaa maassa.

et, cum possideant plurima, plura petunt.
quaerere ut absumant, absumpta requirere certant,

in pretio pretium nunc est: dat census honores,
census amicitias; pauper ubique iacet.

(Ovidius, Fasti 1.212-213, 217-218)

Tallennettu kategorioihin Blogi | Kommentit pois päältä artikkelissa Ovidius 2000

Uskonto ja kamppailu Helsingin kirjamessuilla

Monitieteistä yhteisjulkaisuamme Uskonto ja kamppailu tunnustamisesta (STKS, 2017) esitellään Helsingin kirjamessuilla, Tiedekirjan messuosastolla (6g70) perjantaina 27.10. klo 13.00. Kirjan toimittajat Heikki Haara ja Ritva Palmén haastattelevat muutamaa artikkelikokoelmaan kirjoittaneista tutkijoista. Haastateltavina ovat Jaana Hallamaa, Heikki J. Koskinen ja minä.

Osa Uskonto ja kamppailu -kirjaan osallistuneista tutkijoista on mukana Suomen Akatemian huippuyksikössä Reason and Religious Recognition (”Järki ja uskonnollinen hyväksyminen”). Yksikkö tutkii eri tieteiden näkökulmista uskonnollisen hyväksymisen tapoja historiassa ja nykypäivänä.

Kirja ja siitä käytyä keskustelua on esitelty täällä.

 

Tallennettu kategorioihin Blogi | Kommentit pois päältä artikkelissa Uskonto ja kamppailu Helsingin kirjamessuilla

Rooman viimeiset päivät Historian ystävissä

Esittelen kirjaani Rooman viimeiset päivät tiistaina Tieteiden talolla. Historian ystäväin liitto muisti kirjaani kunniamaininnalla vuoden 2017 historiateokseksi viime helmikuussa. Huomionosoitus on ollut suuri ilo ja rohkaissut eteenpäin.

Tiistaina puhun muutamista kirjaan liittyvistä teemoista, myöhäisantiikin tutkimuksen buumista ja siitä, miten uusi tutkimus on muuttanut kuvaa antiikin viimeisistä vuosisadoista.

 

 

Tallennettu kategorioihin Blogi | Kommentit pois päältä artikkelissa Rooman viimeiset päivät Historian ystävissä

Väitös Aleksanteri Suuresta ja historian käytöstä

Aleksanteri kohtaa amatsonit. Aleksanteri-romaanin kuvitusta 1400-luvun alusta. British Library. Lähde: wikicommons

Ensi lauantaina on tiedossa antiikin historian väitös Tampereen yliopistossa. Jaakkojuhani Peltonen puolustaa väitöskirjaansa Using the Past, Shaping the Present: Alexander the Great in textual imagery 150 BC – 600 AD (Historian käyttö ja tarinat Aleksanteri Suuresta antiikin Roomassa).

Vastaväittäjänä on professori Hugh Bowden (King’s College, Lontoo,
Iso-Britannia). Kustoksena toimii dosentti Katariina Mustakallio.

Peltonen tutkii kertomuksia ja myyttejä Makedonian kuninkaasta Aleksanterista (jota jälkimaailma kutsuu Aleksanteri Suureksi). Hän analysoi sitä, miten roomalaiset kirjoittajat, valtiomiehet, sotapäälliköt ja taiteilijat kuvasivat Aleksanteria omista lähtökohdistaan. Samalla väitöskirja on tutkimus siitä, miten eri aikakausien ihmiset käyttävät historiaa omien tarkoitusperiensä välineinä – valiten ”tietyt historialliset kertomukset kerrottavaksi” sekä päättäen ”miten ja millaisiksi nuo kertomukset luodaan ja arvotetaan”, kuten väittelijä toteaa tiivistelmässään.

Lähdeaineistona on kreikan- ja latinankielisiä kirjoittajia vuosilta 150 eaa. – 600 jaa. Tarinat Aleksanterista palvelivat kunkin kirjoittajan filosofisia, pedagogisia, poliittisia
ja uskonnollisia näkemyksiä.

Onnea väitökseen!

Tallennettu kategorioihin Blogi | Kommentit pois päältä artikkelissa Väitös Aleksanteri Suuresta ja historian käytöstä

Vihan pitkät jäljet

Huomenna ja perjantaina osallistun Turun yliopistossa työpajaan, jonka järjestää Suomen Kulttuurirahaston rahoittama Argumenta-hanke ”Vihan pitkät jäljet”. Kahden päivän työpajan aiheena on ”Vieras vaarallinen uskonto”. Eri alojen tutkijat kokoontuvat pohtimaan uskontoa, uskonnollista ja etnistä toiseutta ja uskontoon perustuvia vastakkainasetteluja.

Olen mukana ryhmässä, jossa mietimme, aiheuttaako monoteismi suvaitsevaisuutta. Luvassa on pohdintaa mm. historian, uskontotieteen ja filosofian näkökulmista, joten tiedossa on varmasti jännittäviä tieteidenvälisiä kohtaamisia.

Muutenkin kaksipäiväinen ”Vieras vaarallinen uskonto” näyttää monipuoliselta: luvassa on key note -luentoja englanniksi, usean työpajan tulosten purkua ja taidetta. Ohjelma täällä.

Tallennettu kategorioihin Blogi | Kommentit pois päältä artikkelissa Vihan pitkät jäljet

Antiikin veistokset hehkuivat väreissä

Rekonstruktio Prima Portan Augustuksesta väreissä, Ashmolean Museum, Oxford.

Kirjoitin Kanavaan (6/2017) jutun ”Antiikintutkijat nettivihaajien hampaissa”. Analysoin kahta tapausta, jossa antiikintutkija joutui nettimyrskyyn kommenttiensa tai kirjoittelujensa takia. Toinen näistä on brittiläinen Mary Beard, todennäköisesti tämän hetken tunnetuin antiikintutkija. Toinen on nuoremman polven tutkija, yhdysvaltalainen Sarah Bond, joka on ansiokkaasti yleistajuistanut antiikin maailmaa Forbes-lehden koluministina.

Beard osallistui kesällä velloneeseen keskusteluun, joka alkoi BBC:n tekemästä opetukseen tarkoitetusta animaatiosta. Siinä esitellään Britannian arkea Rooman vallan aikana. Animaatiossa esitellään perhe, jonka isä on tummaihoinen. Kun tämä herätti joissakin närää, netissä ja perinteisissä tiedotusvälineissäkin keskusteltiin kiivaasti.

Sarah Bond julkaisi kesällä yleistajuisen artikkelin antiikin Kreikan ja Rooman veistosten väreistä. Tästä nousi kohu, kun nettilehti Campus Reform sepitti yksinkertaistavan otsikon (”Prof.: ’White Marble’ in Artwork Contributes to White Supremacy”).

Antiikin patsaat, jotka museoissa ovat nykyään valkoisia, olivat maalattuja ja hehkuivat kullan, punaisen, vihreän, mustan, valkoisen ja ruskean sävyissä ja monissa muissa väreissä. Tämä ei tietenkään ole mikään uutinen. Eikä sekään, että antiikin valkoiset patsaat ovat 1700-luvulla saksalaisen taidehistorioitsijan Johann Winckelmann (1717–1768) intoilusta syntynyt mielikuva.  Valkoisina hohtavat marmoriset veistokset vakiintuivat kauneusihanteeksi.

Useissa museoissa on viime vuosikymmeninä ollut esillä rekonstruktioita antiikin värikkäästi maalatuista patsaista, kuten kuvassa oleva Prima Portan Augustus Oxfordin Ashmolean Museumissa.

Analyysini näistä voi lukea Kanavasta, nyt luettavissa myös täällä.

Tallennettu kategorioihin Blogi | Kommentit pois päältä artikkelissa Antiikin veistokset hehkuivat väreissä

Communicating Religion in EASR 2017 in Leuven

Next stop in my conference tour is EASR 2017 conference in Leuven. EASR is the European Association for the Study of Religions. The theme of the conference is ’Communicating religion’ which is somwhat general, as I guess everything is communication.

I will take part in two panels. The first one is ”A Dialogue of the Deaf? Constructing Paganism in Christian Graeco-Roman Apologetics” organised by Miguel Herrero de Jáuregui and Chiara Ombretta Tommasi, and the other one is ”Delineating the Confines of Proper Piety: Negotiating Religious Authority in Antiquity” organised by Marika Rauhala.

In the first one, I’ll give a paper ”Mimus religionis: Late antique Christian denigration of Graeco-Roman religions as superstition and distortion” and in the second one, ”Religious Authority in Crisis? – The Quest for Local Rituals in Late Antiquity”.

Abstracts here:

Mimus religionis: Late antique Christian denigration of Graeco-Roman religions as superstition and distortion

In his polemic against Graeco-Roman religions, Lactantius argues that these cannot be real religiones because there can be no religio wherever there are cult images involved. He states that religio consists of divine things and there is nothing divine except in heavenly things. Thus, Lactantius asserts, cult images are without religio because there can be nothing heavenly in images made from earth. Pagan cults with images were a mere mimicry of religio: non religio in simulacris, sed mimus religionis est (Lactantius, Institutiones divinae 2.18.3).

In this paper, I will discuss the late antique Christian polemic against Graeco-Roman religions (‘paganism’) and especially Christian writers’ argumentation in which Graeco-Roman religions were labelled as a distortion of the real religion. In their criticism, Christian apologists employed the Roman concept of superstitio. I will show how they not only introduced new dimensions to the distinction between religio and superstitio, but also echoed some of the traditional Roman conventions that characterized superstitio as the perversion, forgery or caricature of the proper religio. The focus is on Lactantius’ discussion on the cults with and without images but I will also analyse Augustine’s views on the ‘pagan’ distortions.

Religious Authority in Crisis? – The Quest for Local Rituals in Late Antiquity

In Late Antiquity and Early Middle Ages, the ecclesiastical leaders often defined as pagan, superstitious and even magical those rituals and beliefs that they disliked. Augustine of Hippo, for instance, depicted a number of practices as pagan elements that recent converts could not abandon and therefore carried with them into the church after Constantine’s conversion. Augustine and other church leaders have been influential in setting out the course of interpreting the local popular forms of religiosity as magic (‘magical survivals’) or leftovers of paganism (‘pagan survivals’).

In my paper, I will illustrate the local and/or popular forms of late antique religiosity with a few examples taken from the writings of Augustine of Hippo, Paulinus of Nola, and Maximus of Turin as well as some later Latin writers such as Martin of Braga, Gelasius, and Gregory of Rome. I wish to break away from the traditional dichotomies such as pagan/Christian, religion/magic, and religion/superstition and to observe religious practices in the late antique and early medieval world on their own terms. We may call that religious world the third paganism, popular Christianity, or whatever, but choosing the term is not relevant here. Instead of taking local forms of religiosity simply as ‘magical survivals’, ‘pagan survivals’, or ‘Christian superstition’, we should analyse local religious worlds in their different socio-political contexts. Therefore, I will use the local religion model, enhanced, e.g., by Jörg Rüpke, Hubert Cancik, and David Frankfurter.

Tallennettu kategorioihin Blogi | Kommentit pois päältä artikkelissa Communicating Religion in EASR 2017 in Leuven