Lactantius ja ns. Milanon edikti

MATERIAALIA TEKSTIKURSSILLE USKONNOT ROOMAN VALTAKUNNASSA – TEKSTIT 

MILANON EDIKTI

Ns. Milanon edikti v. 313
Kutsutaan Milanon ediktiksi, vaikka se ei ole juridis-teknisesti olekaan edikti eikä sitä annettu Milanossa (Mediolanum).
Taustaa: Konstantinus (306-337) ja Licinius (308-324) tapasivat Milanossa helmikuussa 313 ja esiintyivät toisilleen solidaarisina. Licinius oli lähdössä sotaretkelle itään Maximinus Daiaa vastaan. Licinius voitti Maximinuksen ja tämän jälkeen kesäkuussa 313 Licinius lähetti kirjeen käskynhaltijoille niihin provinsseihin, jotka olivat aikaisemmin olleet juuri kukistetun Maximiminuksen alueita.
Eli tarkoitus oli saattaa v. 311 annettu Galeriuksen julistus suvaitsevaisuudesta voimaan myös Maximinuksen alueilla, joissa sitä ei ollut toteutettu.
Milanon julistus on siis (vain) Galeriuksen julistuksen varmistus.
Perustui Konstantinuksen ja Liciniuksen sopimaan yhteiseen politiikkaan.

Teksti on säilynyt myös kreikankielisenä versiona Eusebios Caesarealaisen Kirkkohistoriassa (eccl. 10.5.2-14). Joitakin eroja (esim. kohta 6 jätetty pois Eusebioksen versiossa. Eroja on selitetty sillä, että Lactantius näki julistuksen Nikomedeiassa, Eusebios Caesareassa.

Milanon ediktiin on liitetty paljon painoarvoa.
Erona Galeriuksen julistukseen: paljon myönteisempi suhtautuminen kristittyihin. (Konstantinuksen vaikutus ilmeisesti). Kristittyjen omaisuuden palautus. (Galerius oli vain antanut takaisin oikeuden rakentaa kokoontumispaikkoja).
Siinä ei perusteta kristinuskolle asemaa valtakunnan virallisena uskontona, kuten usein virheellisesti väitetään.
Oikeudet kristityille ja ei-kristityille.

Lactantius, De mortibus persecutorum 48.2-12

Selostus: Licinius muutaman päivän kuluttua taistelusta, Nikomedeiaan saapuneena, kiittää Jumalaa, jonka avulla on voittanut, tällaisen kirjeen määrää laitettavaksi:

2 ”Cum feliciter tam ego Constantinus Augustus quam etiam ego Licinius Augustus apud Mediolanum convenissemus atque universa, quae ad commoda et securitatem publicam pertinerent, in tractatu haberemus, haec inter cetera quae videbamus pluribus hominibus profutura, vel in primis ordinanda esse credidimus, quibus divinitatis reverentia continebatur, ut daremus et Christianis et omnibus liberam potestatem sequendi religionem quam quisque voluisset, quod quicquid divinitatis in sede caelesti, nobis atque omnibus qui sub potestate nostra sunt constituti, placatum ac propitium possit existere.

”Kun niin minä keisari Konstantinus kuin minä keisari Licinius olimme tavanneet onnellisesti Milanossa ja käsittelimme kaikkea,
mikä etuihin ja julkiseen turvallisuuteen liittyi,
uskoimme näiden (asioiden) muiden joukossa,
jotka katsoimme useimmille ihmisille hyödyllisiksi,
jopa olevan määrättäviä ensimmäisiksi (asioiksi),
joilla jumaluuden kunnioitus säilytettäisiin/pitäisi säilyttää,
niin että antaisimme sekä kristityille että kaikille vapaan mahdollisuuden seurata (sitä) uskontoa,
jota kukin haluaisi,
sen tähden, että
mikä tahansa jumaluus (on) taivaallisella istuimella/asuinsijalla,
se meille ja kaikille,
jotka meidän alaisuuteemme on asetettu,
voisi olla lepytetty ja suosiollinen.

tractatus – työskentely, käsittely
pertineo, tinui – ulottua, ylettyä, koskea, kuulua, tarkoittaa
profuturus – hyödyllinen (tulevaisuudessa) < prosum – olla hyödyksi vel – eli, tai, myös; jopa, vieläpä contineo, tinui, tentum – pitää koossa, pidättää, pysyttää, pitää voimassa constituo, stitui, stitutum – asettaa, järjestää existo = exsisto – astua esiin, ilmestyä, syntyä placatus < placo – sovitettu, hyvitetty, leppynyt

3 Itaque hoc consilium salubri ac rectissima ratione ineundum esse credidimus, ut nulli omnino facultatem abnegendam putaremus, qui vel observationi Christianorum vel ei religioni mentem suam dederet quam ipse sibi aptissimam esse sentiret, ut possit nobis summa divinitas, cuius religioni liberis mentibus obsequimur, in omnibus solitum favorem suum benivolentiamque praestare.

Niinpä uskoimme tämän suunnitelman/päätöksen/neuvonpidon olevan toteutettava terveellä/järkevällä ja oikealla/asianmukaisella tavalla,
niin ettemme katsoisi lainkaan/ollenkaan kiellettäväksi (tätä) oikeutta keneltäkään,
joka antaisi mielensä joko kristittyjen uskonnolle tai sille uskonnolle,
johon hän itse itselleen arvelisi sopivimman olevan,
niin että/jotta meille voisi korkein jumaluus,
jonka uskontoa vapain mielin seuraamme/noudatamme,
suoda tavallista suosiotaan ja hyväntahtoisuuttaan kaikissa asioissa.

ineo – astua sisään, ryhtyä toimeen, tehdä
observatio – tarkkailu; velvollisuuden noudattaminen, palvelus
dedo, dedidi, deditum – luovuttaa, antaa käsiin
obsequor, obsecutus sum + dat. – noudattaa
praesto, stiti, stitum – olla huomattava, tarjota, antaa, suoda

4 Quare scire dicationem tuam convenit placuisse nobis, ut amotis omnibus omnino condicionibus quae prius scriptis ad officium tuum datis super Christianorum nomine videbantur, .

Sen tähden on sopivaa, että Sinun Uskollisuutesi [käskynhaltija] tietää meidän päättäneen,
että kaikkien määräysten kokonaan tultua poistetuiksi,
(määräysten), jotka aikaisemmin sinun virastoosi annetuilla kirjoituksilla (=määräyskirjeillä) kristittyjen nimen (=kristittyjen) vuoksi sisällytettiin/ pidettiin voimassa,
ja jotka suorastaan nurinkurisia ja meidän lempeydellemme vieraita olevan näyttivät,
ne peruutettakoon.

<…> ediittorien täydentämiä kohtia Eusebioksen kreikankielisen version perusteella.
dicatio – lojaalisuus, uskollisuus; klass. kansalaisoikeuden saavuttaminen
amoveo, movi, motum – siirtää pois, poistaa
condicio – sopimus, ehto, tarjous, asema, olot
sinister – vasen, nurinkurinen, onneton, pahaenteinen

nunc libere ac simpliciter unusquisque eorum, qui eandem observandae religionis Christianorum gerunt voluntatem, citra ullam inquietudinem ac molestiam sui id ipsum observare contendant.

Ja nyt vapaasti ja yksinkertaisesti/avoimesti itse kukin/jokainen/kaikki heistä,
joilla on sama halu kristittyjen uskonnon harjoittamiseen,
ryhtykööt harjoittamaan/hoitamaan sitä itseään ilman mitään levottomuutta ja häiriötä itseään kohtaan.

simpliciter – käännetty tässä avoimesti
gero, gessi, gestum – kantaa, pitää
citra + akk. – ilman; tällä puolella

[Vihdoin sain tarkistettua, miten Eusebioksen Kirkkohistorian (10.5.6) kreikankielisessä versiossa käännetään id ipsum – toûto autò – eli asia on ilmaistu yhtä epämääräisesti kuin latinassakin.]

5 Quae sollicitudini tuae plenissime significanda esse credidimus, quo scires nos liberam atque absolutam colendae religionis suae facultatem isdem Christianis dedisse.

Jotka (=nämä päätökset) uskomme olevan ilmoitettava täydellisesti/kokonaisuudessaan Sinun Huolellisuudellesi [käskynhaltija], jotta tietäisit meidän antaneen (a.c.i) samaisille kristitityille vapaan ja täydellisen luvan uskontonsa harjoittamiseen.

sollicitudo – huoli, huolellisuus
significo – antaa merkki, ilmoittaa, osoittaa, ilmaista
facultas – mahdollisuus, tilaisuus, lupa, kyky, taito

6 Quod cum isdem a nobis indultum esse pervideas, intellegit dicatio tua etiam aliis religionis suae vel observantiae potestatem similiter apertam et liberam pro quiete temporis nostri concessam, ut in colendo quod quisque delegerit, habeat liberam facultatem.

Kun havaitset, että tämä on (näille) samoille on sallittu (a.c.i) meidän toimestamme, Sinun Uskollisuutesi [käskynhaltija] ymmärtää, että myös muille on myönnetty samalla tavoin avoin ja vapaa lupa/mahdollisuus uskontoonsa eli uskononharjoitukseensa meidän aikamme rauhan mukaisesti, niin että palvonnassa sitä,
minkä kukin on valinnut,
hänellä olisi vapaa mahdollisuus.

pervideo – katsella läpi, tarkastella, oivaltaa
indulgeo, dulsi, dultum/dulsum + dat. – noudattaa, suosia, sallia, myöntää suosionosoitus, olla suosiollinen (patronus)
concedo, cessi, cessum – myöntyä, myöntää, luovuttaa
potestas – valta, kyky, lupa, tilaisuus
delego – lähettää, uskoa huostaan, neuvoa, määrätä

honori neque cuiquam religioni aliquid a nobis .

Jonka asian (=tämän) meidän toimestamme on tehty, jotta ei näyttäisi, että meidän toimestamme on tehty jotakin halventavaa millekään kunnialle tai millekään uskonnolle.

honos – kunnia(virka), tässä: pappisvirka
detraho – vetää pois, riistää, alentaa, halventaa, haitata

11 Hactenus fiet, ut, sicut superius comprehensum est, divinus iuxta nos favor, quem in tantis sumus rebus experti, per omne tempus prospere successibus nostris cum beatitudine publica perseveret.

Siinä määrin/sikäli kun tämä tapahtuu (I fut.), niin että,
kuten ylhäällä (=aikaisemmin kirjeessä) on esitetty,
meitä kohtaan jumalallinen suosio,
jonka niin suurissa asioissa olemme kokeneet,
jatkuisi koko ajan suotuisasti meidän yrityksissämme/toimissamme julkisen hyvinvoinnin kanssa.

experior, expertus sum – koetella, koettaa, kokeilla, kokea, oppia
prospere – toiveiden mukaan, onnellisesti, suotuisasti
successus, us – lähestyminen, menestys
persevero – pysyä itsepintaisesti, jatkaa, pitkittää

CIL VI 1139
Konstantinuksen riemukaaren piirtokirjoitus:

IMP(eratori) CAES(ari) FL(avio) CONSTANTINO MAXIMO
P(io) F(elici) AVGVSTO S(enatus) P(opulus)Q(ue) R(omanus)
QVOD INSTINCTV DIVINITATIS MENTIS
MAGNITUDINE CVM EXERCITV SVO
TAM DE TYRANNO QVAM DE OMNI EIVS
FACTIONE VNO TEMPORE IVSTIS
REMPVBLICAM VLTVS EST ARMIS
ARCVM TRIVMPHIS INSIGNEM DICAVIT

Keisari Caesar Flavius Konstantinus Suurelle
Hurskaalle Onnekkaalle Augustukselle senaatti ja Rooman kansa
siitä, että jumaluuden vaikutuksesta/innoituksesta, hengen
suuruudella, yhdessä sotajoukkonsa kanssa,
niin tyrannista kuin kaikesta tämän
ryhmittymästä yhdellä kertaa oikeudenmukaisin/oikeutetuin
asein hän kosti/vapautti valtion
[kiitokseksi] vihki huomattavan riemukaaren.

Konstantinuksen riemukaari ja sen piirtokirjoitus pystytetty 25.7.315 Konstantinuksen voiton kunniaksi.
Konstantinus voitti kilpailijansa Maxentiuksen Milviuksen sillan taistelussa v. 312.

Kieli on perinteistä: vrt. Res gestae Augusti: exercitum … per quem rem publicam a dominatione factionis oppressam in libertatem vindicavi.
Samantapaiset termit vapauttajasta ja rauhan perustajasta esiintyvät v. 312 lyötetyissä rahoissa.
Maxentius julistettiin valtion viholliseksi ja tyranniksi.
Instinctu divinitatis:
Ylistyspuhe puhuu ylimalkaisesti jumalallisesta avusta. Konstantinuksesta: Nazarius, Panegyricus: divino instinctu.
Divinitas – yleiskäsite.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.