Apuleius ja Isiksen ilmestys

MATERIAALIA TEKSTIKURSSILLE USKONNOT ROOMAN VALTAKUNNASSA – TEKSTIT 

Apul. met. 11.5-6; 11.23-25

(HUOMIO! NÄITÄ KÄÄNNÖKSIÄ EI OLE EDES YRITETTY ESITTÄÄ KAUNIILLA SUJUVALLA SUOMEN KIELELLÄ, VAAN TARKOITUKSENA ON VAIN AVATA LATINAN RAKENTEITA!)

Apuleius Madauroslainen (123/5-180) (Madauros kaupunki Numidiassa, nyk. Mdaourouch Algeriassa)
Retoriikkaa ja platonilaista filosofiaa.
Metamorphoses (Kultainen aasi)
Apologia, puolustautuminen magia-syytöksiä vastaan (oli mennyt naimisiin varakkaan lesken kanssa ja sukulaiset syyttivät magian käyttämisestä)
De deo Socratis (Sokrateen jumalasta)
De Platone et eius dogmate
De mundo
Florida (Parhaita paloja)
Rehevä tyyli, asianismi

3. Ad istum modum fusis precibus et adstructis miseris lamentationibus rursus mihi marcentem animum in eodem illo cubili sopor circumfusus oppressit.

Tällä tavalla rukousten tultua vuodatetuiksi (=vuodatettuani rukoukset) ja surkeiden valitusten tultua liitetyiksi (=liitettyäni surkeat valitukset) jälleen minulla ympäröivä uni painoi alas voimattoman sielun siinä samassa vuoteessa (= vaivuin uneen jne …)

preces, um – rukous (yksikkö vain akk. dat. ja abl.) < precor 1 – rukoilla. > precarius, a, um – rukoilemalla saatu, armosta annettu, epävarma > prekariaatti

Necdum satis conixeram, et ecce pelago medio venerandos diis etiam vultus attollens emergit divina facies; ac dehinc paulatim toto corpore perlucidum simulacrum excusso pelago ante me constitisse visum est.

Enkä vielä tarpeeksi ummistanut silmiäni, ja katso, keskeltä merta nousivat jumalalliset kasvot/hahmo kohottaen/kohottamalla kasvot/piirteet, joita myös/jopa jumalien on palvottava;
ja sen jälkeen/täältä vähitellen koko keholtaan läpikuultava kuva näytti muodostuvan minun eteeni – meren tultua pudistettua pois (=irtautuen/nousten merestä).

simulacrum – kuva, kuvapatsas, jumalan kuva, kulttikuva, unikuva, haamu

Eius mirandam speciem ad vos etiam referre conitar, si tamen mihi disserendi tribuerit facultatem paupertas oris humani vel ipsum numen eius dapsilem copiam elocutilis facundiae subministraverit.

Hänen ihmeellistä näköään/ilmestystään/kauneuttaan yritän (fut.) myös kertoa teille, jos yhtäkaikki inhimillisen suun (=ihmiskielen) köyhyys suo (2. fut.) minulle puhumisen lahjaa (=kaunopuheisuutta) tai itse jumaluus tarjoaa (2. fut.) hänen anteliasta runsauttaan kaunopuheisesta puhetaidosta (esim. gen. part.).

species, ei 5. – näkö, näky, muoto, kauneus, ilmestys
dapsilis, e – runsas, rikas
numen, numinis n. – nyökkäys, jumalallisen tahdon ilmaus, jumalien tahto, jumaluus < nuo – nyökätä

Iam primum crines uberrimi prolixique et sensim intorti per divina colla passive dispersi molliter defluebant.

Heti ensiksi mitä runsaimmat ja pitkät ja vähitellen/huomaamatta kihartuneet hiukset ja hajallaan/kaikkialla pitkin jumalallista kaulaa levinneinä pehmeästi aaltoilivat.

Corona multiformis variis floribus sublimen destrinxerat verticem, cuius media quidem super frontem plana rotunditas in modum speculi vel immo argumentum lunae candidum lumen emicabat, dextra laevaque sulcis insurgentium viperarum cohibita, spicis etiam Cerialibus desuper porrectis

Erilaisin kukin monimuotoinen seppele hipaisi/kosketti/kiersi korkealla olevaa päälakea (=yläosaa), jonka keskellä juuri otsan päällä tasainen/sileä pyöreys (=pyöreä levy) loisti peilin tapaan tai pikemminkin loistava valo kuun merkkinä, oikealla ja vasemmalla nousevien kyykäärmeiden vaoilla kannatettu (= se oli nousevien kyykäärmeiden muodostamien vakojen kannattama), myös esiintyöntyvillä viljantähkillä näkyväksi tehty/silmiinpistävä (= se oli esiintyöntyvien viljantähkien esiinnostama).

sublimen – adv. korkealla < sublimis, e – korkealla oleva vertex – päälaki argumentum – todiste, perustelu, aihe, sisältö, esitys sulcus – vako, rako, ura cerialis = cerealis – vilja-

—-

5. ”En adsum tuis commota, Luci, precibus, rerum naturae parens, elementorum omnium domina, saeculorum progenies initialis, summa numinum, regina manium, prima caelitum, deorum dearumque facies uniformis, quae caeli luminosa culmina, maris salubria flamina, inferum deplorata silentia nutibus meis dispenso: cuius numen unicum multiformi specie, ritu vario, nomine multiiugo totus veneratus orbis.

Kas/no niin, Lucius, olen läsnä/luona sinun rukoustesi liikuttamana, asioiden luonnon (=luonnon, maailmankaikkeuden) äiti, kaikkien elementtien valtiatar, aikojen alkuperäinen syntyperä, korkein jumalista, maanien (=vainajien henkien) kuningatar, ensimmäinen taivaallisista (jumalista), jumalien ja jumalattarien yksimuotoinen/yhtenäinen muoto, joka hallitsen taivaan loistavaa korkeutta (=tähtitaivasta), meren terveellisiä tuulia, manalan vaikeroitavia hiljaisuuksia minun nyökkäyksilläni (=tahdollani); jonka ainutlaatuinen/ainoa/yksi jumaluus monimuotoisessa hahmossa (=monin hahmoin), erilaisessa riitissä (=erilaisin riitein), moninkertaisin nimin (=monin eri nimin) (on) koko maanpiirin palvoma.

saeculum – ihmisikä, vuosisata, aika, aikakausi
progenies – synty, syntyperä, suku
initialis – alku-, alkuperäinen, ensisijainen < initium – alku, alkuperä saeculorum progenies initialis - Hollo kääntää: syntynyt aikojen alussa facies – hahmo, muoto, kasvot dispenso – jakaa punnitsemalla, jaella, hoitaa, hallita culmen – korkein kohta, huippu, laki, katto flamen, inis – puhallus, tuuli < flo – tuulla nutus, us – nyökkäys, viittaus, tahto > numen
species, ei – näkö, näky, muoto, hahmo, laji
multiiugus, a, um – monta yhteenkytkettynä (ikeeseen), moniosainen, moninkertainen

Inde primigenii Phryges Pessinuntiam deum matrem, hinc autochthones Attici Cecropeiam Minervam, illinc fluctuantes Cyprii Paphiam Venerem, Cretes sagittiferi Dictynnam Dianam, Siculi trilingues Stygiam Proserpinam, Eleusinii vetusti Actaeam Cererem, Iunonem alii, Bellonam alii, Hecatam isti, Rhamnusiam illi, et qui nascentis dei Solis / inlustrantur radiis Aethiopes utrique priscaque doctrina pollentes Aegyptii caerimoniis me propriis percolentes appellant vero nomine reginam Isidem.

Niinpä/sen tähden/sieltä minua kutsuvat ensiksi syntyneet fryygialaiset pessinuntialaiseksi jumalten äidiksi [Magna Mater = Kybele], sitten/täältä/tämän tähden alkuperäiset attikalaiset Minerva Kekropiaksi [Athene], tuolta/tuolla puolen ajelehtivat kyproslaiset pafoslaiseksi Venukseksi [Afrodite], kreetalaiset jousimiehet Diana Diktynnaksi [Artemis], kolmikieliset sisilialaiset Styksin Proserpinaksi [Persefone], vanhat eleusislaiset attikalaiseksi Cerekseksi [Demeter], toiset Junoksi, toiset Bellonaksi, nämä Hekateksi, nuo Rhamnusiaksi (=rhamnuslaiseksi=Nemesis), ja ne, joita syntyvän (=nousevan) auringon jumalan / säteillä valaistaan, (siis) molemmat, etiopialaiset ja egyptiläiset, ikivanhasta opista voimakkaina varsinaisilla/oikeilla/omilla seremonioilla palvoen (kutsuvat minua) todellisella nimellä kuningatar Isikseksi.

primigenius – ensiksi syntynyt, alkuperäinen
autochthones < kr. autokhtones – alkuperäiset asukkaat, kantaväestö Kekropia – ateenalainen, fem. Ateena < Kekrops oli myytin mukaan Attikan ensimmäinen (puoliksi ihminen, puoliksi käärme) kuningas, jonka aikana Athenesta tuli Ateenan suojelusjumalatar. fluctuo – aaltoilla, ajelehtia, horjua, epäröidä Diktynna < Diktynna, kreetalainen neitsytjumalatar, jolla oli Artemiin piirteitä. Yhdistettiin Artemikseen. kolmikieliset: Sisilian kolmikielinen historia: kreikka, puuni, latina. (Keskiajalla muuten: kreikka, latina, arabia) Stygia < Styx, Stygis – Styks – manalan joki (Arkadiassa) vetustus, a, um – vanha, muinainen < vetus, veteris – vanha, iäkäs Actaeus, a, um – attikalainen Bellona – itaalinen sodankäynnin jumalatar Rhamnusia – rhamnuslainen < Rhamnus – demos (alue) Attikassa, kuuluisa Nemesiksen kultistaan. (Nemesis koston jumalatar). pollens, ntis – mahtava, voimakas < polleo – olla mahtava, olla voimissaan proprius – kestävä, pysyvä, varsinainen, oma,

Adsum tuos miserata casus, adsum favens et propitia.

Olen läsnä/paikalla surkutellen sinun onnettomuuksiasi, olen läsnä/paikalla suosivana ja suopeana.

misereor, miseritus sum 2. + gen. – sääliä, armahtaa
miseror, miseratus sum 1. + akk. – surkutella, valittaa
faveo, favi, fautum – olla suosiollinen, olla suopea, suosia
propitius, a, um – suosiollinen, suopea (tavallisesti jumalista)

Mitte iam fletus et lamentationes omitte, depelle maerorem; iam tibi providentia mea inlucescit dies salutaris.
(Alku myös muodossa: mitte iam fletus et lamentationes)

Jätä jo itkeminen ja jätä pois valitukset, karkota murhe; jo minun ennaltanäkemiseni (=sallimukseni) kautta sinulle valkenee parantava/parannuksen/pelastava/pelastuksen päivä.

inlucesco /illucesco – alkaa paistaa, valkenee
salus – parannus, terveys, menestys, pelastus > salutaris

Ergo igitur imperiis istis meis animum intende sollicitum.

Niinpä siis suuntaa huolellinen mieli (=ajatuksesi) /mieli huolellisena näihin minun käskyihini.

intendo, intendi, intentum – tiukentaa, jännittää, suunnata, aikoa

Diem, qui dies ex ista nocte nascetur, aeterna mihi nuncupavit religio, quo sedatis hibernis tempestatibus et lenitis maris procellosis fluctibus navigabili iam pelago rudem dedicantes carinam primitias commeatus libant mei sacerdotes.

Ikuinen uskonto on juhlallisesti osoittanut minulle päivän, joka päivä tästä yöstä (=tämän yön jälkeen) alkaa, (päivän), jona/jolloin minun pappini uhraavat laivakuljetuksen (=merenkulun) ensimmäisen ”sadon” pyhittäen käyttämättömän laivan – talvisten myrskyjen tyynnyttyä ja meren myrskyisten virtojen rauhoituttua, meren (ollessa) jo purjehduskelpoinen.

nuncupo – juhlallisesti ilmoittaa, julistaa, nimittää
libo – toimittaa juomauhri, vuodattaa; uhrata, pyhittää > libatio – juomauhri
commeatus, us – kuljetus, elintarpeet, kuormasto
primitiae, arum – ensimmäinen sato, ensimmäinen tulo
dedico – pyhittää, vihkiä, omistaa
carina – laiva; köli
rudis – raaka, veistämätön, valmistamaton; tässä: joka ei ole ollut vielä merellä
sedo – tyynnyttää, rauhoittaa, sammuttaa
Kysymyksessä on siis Navigium Isidis (kr. Ploiafesia) 5.3. jolloin juhlittiin purjehduskauden alkua Välimerellä, talvimyrskyjen laannuttua.
lenio 4. – lieventää, huojentaa, rauhoittaa < lenis, e – lauhkea, mieto

Id sacrum nec sollicita nec profana mente debebis opperiri.

Tätä pyhää (juhlaa) sinun täytyy odottaa ei huolestuneella eikä epäpyhällä/maallisella mielellä (= huolettomin ja pyhällä mielellä).

opperior, oppertus sum 4. – odottaa
profanus, a, um – pyhän ulkopuolella oleva (< fanum – vihitty paikka, pyhäkkö); epäpyhä, vihkimätön, asiaankuulumaton, sivullinen, jumalaton

6. —-

Plane memineris et penita mente conditum semper tenebis mihi reliqua vitae tuae curricula adusque terminos ultimi spiritus vadata.

Vain/yksinkertaisesti muistat myös asetettuna/säilöön pantuna (asiana) aina sisimmässä mielessäsi, että pidät minulle varattuina/kuuluvina sinun elämäsi jäljellä olevat juoksut (=elinpäivät) viimeisen hengenvedon rajoihin (=loppuun) saakka.

Toinen tulkintavaihtoehto: muistat ja säilytät säilöön pantuna asiana, että minulle ovat (esse) varatut elämäsi juoksut.
penitus, a, um – sisin, sisäinen (klass. latinassa adverbi penitus – syvälle, sisimpään) < penus, us – ruokavarasto (vrt. penaatit) condo, condidi, conditum – rakentaa, säilyttää, panna talteen, kätkeä curriculum – kilpajuoksu, kilpa-ajo, kilparata ym. vador 1. – velvoittaa takaukseen, haastaa oikeuteen terminus, i – rajamerkki, raja, loppu

Nec iniurium, cuius beneficio redieris ad homines, ei totum debere, quod vives.

Ei (ole) vääryyttä (=on oikein) olla velkaa sille, jonka hyväntahtoisuudesta/palveluksesta olet palaava (II fut.) ihmisten pariin, kaiken, mitä elät (fut.) (=koko elämäsi).

beneficium – palvelus, hyvä teko, hyväntahtoisuus, etuoikeus, suosionosoitus

Vives autem beatus, vives in mea tutela gloriosus, et cum spatium saeculi tui permensus ad inferos demearis, ibi quoque in ipso subterraneo semirutundo me, quam vides, Acherontis tenebris interlucentem Stygiisque penetralibus regnantem, campos Elysios incolens ipse, tibi propitiam frequens adorabis.

Mutta elät (fut.) autuaana, elät (fut.) minun suojeluksessani kunniakkaana, ja kun elinikäsi ajan/matkan/mitan läpi kulkeneena sinut riistetään manalaan, siellä missä (=jossa) myös itse/jopa maanalaisessa puoliympyrässä (=maanalaisen taivaankannen alla = maanalaisessa maailmassa/vyöhykkeessä tms) minua, jonka (nyt) näet (=sellaisena kuin minut nyt näet), palvot (fut.) (minua) Akheronin pimeydessä valaisevaa ja Styksin sisuksissa hallitsevaa, itse asuessasi Elysionin kentillä, (minua) sinulle suosiollista usein/ehtimiseen/ahkerana (app. viittaamassa Luciukseen).

Ks. edellä saeculum -selitykset
spatium – kilparata, matka, taival, tila, alue, välimatka, etäisyys, aika
permetior, permensus sum – mitata tarkkaan, mitata päästä päähän, kulkea läpi, kulkea päästä päähän
adoro – rukoilla, palvoa, kumartaa, kunnioittaa
frequens – lukuisa, täynnä, ahkera, alituinen, usein, ehtimiseen > frequenter – usein
Acheron – Akheron, manalan joki
Styx, Stygis – Styks, manalan joki
penetralis, e – sisä- – substantivoituna sisäosa, keskus, perähuoneet; pyhäkkö

Quodsi sedulis obsequiis et religiosis ministeriis et tenacibus castimoniis numen nostrum promerueris, scies ultra statuta fato tuo spatia vitam quoque tibi prorogare mihi tantum licere.”

Jos siis uutterin palveluksin/uutteralla palvelevaisuudella ja uskonnollisin/velvollisuudentuntoisin palveluksin ja tiukoin siveyksin (=tiukalla siveydellä) olet palveleva/ansaitseva (II fut.) meidän jumaluutemme (=minun jumaluuteni suosion), tiedät (fut.), että vain minun on lupa pidentää myös sinulle elämää kohtalosi säätämän mitan/määrän/ajan yli.

obsequium – palvelevaisuus, tottelevaisuus
promereor 2. – ansaita, tehdä palveluksia
ultra + akk. – tuolle puolen, yli

Kommentointi on suljettu.