Luvut 7-8

Lactantius, De mortibus persecutorum Opetus kevät 2008 Maijastina Kahlos

[7]

Diocletianus (S), qui (S) scelerum inventor et malorum machinator fuit (P), cum disperderet (SP) omnia, ne a deo quidem manus potuit (P) abstinere.
Diocletianus, joka oli rikosten keksijä ja pahojen asioiden aikaansaaja, ei voinut pidättää käsiä(än) edes jumalasta, vaikka (konsessiivinen cum) hän menettäisi/tulisi menettämään kaiken.

Scelus, sceleris n. – rikos, pahuus
Disperdo, disperdidi, disperditum 3 – tuhota, turmella
Abstineo, abstinui, abstentum 2 – pitää poissa, hillitä (> abstinentia)

2 Hic orbem terrae simul et avaritia et timiditate subvertit.
Tämä (=hän) käänsi nurin maanpiirin samalla sekä ahneudella(an) että pelokkuudella(an).

Orbis terrae – maanpiiri, eli Rooman valtakunta, roomalaisten silmissä koko maailma.
Subverto, subverti, subversum 3 – kääntää ylösalaisin, kaataa, hävittää
Avaritia – ahneus, voitonhimo
Timiditas – pelokkuus, arkuus

Tres enim participes regni sui fecit (SP) in quattuor partes orbe diviso (abl. abs.) et multiplicatis exercitibus (abl. abs.), cum singuli (S) eorum longe maiorem numerum militum habere contenderent (P), quam priores principes habuerant, cum soli rem publicam gererent.
Sillä hän teki kolme osallisiksi (keisarin)vallastaan (=jakoi keisarinvaltansa kolmen muun kanssa) jaettuaan maanpiirin/valtakunnan neljään osaan ja sotajoukkojen/sotajoukkojen määrän tultua moninkertaistetuksi, koska (cum causale) kukin heistä kilpaili/pyrki pitämään paljon suurempaa määrää sotilaita kuin aikaisemmilla keisareilla oli ollut, kun he olivat hallineet yksin valtiota.

Tetrarkkihallinto: Lactantius kuvaa tetrarkkihallintoa. Sotajoukkojen määrän moninkertaistumista nelinkertaiseksi tässä on tutkimuksessa pidetty Lactantiuksen vihamielisenä liioitteluna. (Diocletianus kyllä lisäsi sotilasyksiköitä, mutta määrät eivät välttämättä kasvaneet oleellisesti).
Multiplico – tehdä moninkertaiseksi
Contendo, contendi, contentum 3 – pingoittaa kokoon, kilpailla, ponnistaa ym.
Gero, gessi, gestum 3 – kantaa, hoitaa, toimittaa

3 Adeo maior esse coeperat (P) numerus (S) accipientium quam dantium, ut enormitate indictionum consumptis viribus (abl. abs.) colonorum desererentur (P) agri (S) et culturae (S) verterentur (P) in silvam.
Siinä määrin suurempi alkoi olla saavien lukumäärä kuin antavien (lukumäärä), että (ut consecutivum – seuraus), viljelijöiden voimien tultua loppuunkulutetuiksi verotusten suunnattomuuden toimesta/takia peltoja hylättiin ja viljelyä/viljelyksiä muutettiin metsäksi/metsiksi.

Indictio – indiktio, 15 vuoden verotuskausi (alunp. 5 vuoden). Myöhäisantiikin asiakirjoissa 300-luvun jKr. alusta lähtien käytettiin keisari- ja konsulidateerausten ohella ajoitustapana 15 vuoden jaksoja, ns. indiktioita. Indiktio (indictio) tarkoitti alunperin julistusta, jossa määrättiin verosta, elintarvikkeiden toimittamisesta viranomaisille. Indiktio vakiintui 15 vuoden pituiseksi verotuskaudeksi, ja myöhemmin siitä tuli myös ajoitustapa, jolla ei ollut välttämättä enää tekemistä verotuksen kanssa. Indiktiokausi alkoi 1. syyskuuta. 500-luvun Bysantissa indiktioajoitus määrättiin pakolliseksi viralliseksi asiakirjojen ajoitustavaksi.
Enormitas – suunnattomuus (< enormis – säännötön, suunnaton < e + norma – ohje, sääntö) Colonus – maanviljelijä, vuokraviljelijä, uudisasukas (colonia) Colonus - ihminen sidottuna maahan. Tietyllä tilalla aina samat colonukset. Colonus oli lain mukaan vapaa (eli ei servus), mutta käytännössä orjan asemassa: maaorja, turpeeseen sidottu. Viljelijät halusivat jäädä paikoilleen, edullista koska takasi turvallisuuden. Colonukselle perinnöllinen käyttöoikeus maahan. Päivätöitä ja puolet sadosta. Tämän colonus-systeemin juuret olivat jo keisariajan alussa. Maanvuokraussopimukset (locatio-conductio) vuokraajan ja (suur)maanomistajan välillä. 300-luvulta lähtien muuttuu maaorjuudeksi. Colonusta ja maata ei voi erottaa. Suurmaanomistajalle syntyy täysi oikeus colonukseen. Keskiaikainen maaorjuusssysteemi alkoi siis kehittyä jo varhain. Lactaniuksen on katsottu liioittelevan tässä. Viljelijät hylkäsivät maitaan ennen Diocletianuksen hallintoa, ja myös Diocletianuksen hallinnon jälkeen. Diocletianus yritti estää ilmiötä (esim. henkiverolla, jossa verotetaan yksilöä, caput, ei maata tai yhteisöä).

4 Et ut omnia (S) terrore complerentur (P), provinciae (S) quoque in frusta concisae (P) [sunt]; multi praesides (S) et plura officia (S) singulis regionibus ac paene iam civitatibus incubare (P), item rationales multi et magistri et vicarii praefectorum, quibus omnibus civiles actus admodum rari, sed condemnationes tantum et proscriptiones frequentes, exactiones rerum innumerabilium non dicam crebrae, sed perpetuae, et in exactionibus iniuriae non ferendae.
Ja jotta kaikki täyttyisi pelosta, provinssit myös leikattiin palasiksi; monet käskynhaltijat ja useammat virat vartioivat/painoivat (infinitivus historicus) yksittäisten alueiden ja melkein jo kaupunkien päällä, samoin monet rahastonhoitajat ja johtajia ja prefektien lähettiläitä/edustajia, joilla kaikilla siviilioikeusjutut (olivat) varsin harvinaisia (= joilla oli varsin harvoin siviilijuttuja), vaan paljon/vain tuomioita/tuomitsemisia, lainsuojattomaksi julistamisia lukuisia, lukemattomien asioiden verotuksia/perimisiä, en sano usein toistuvia (=usein ), vaan jatkuvia (=jatkuvasti), ja verotuksissa sietämättömiä vääryyksiä.

Frustum, i n. – palanen, sirpale
Praeses, prasidis – esimies, johtaja, käskynhaltija (< praesideo – johtaa) Incubo, incubui, incubitum 1 – maata jsskin, jnkin päällä (dat.), vartioida Rationalis – rahaston virkamies (< rationes – rahastot) Magister – tässä: jonkin keisarillisen toimiston johtaja Vicarius – sijainen, lähettiläs Civiles actus = actus rerum civilium – siviilioikeustapaukset Proscriptio f. – proskriptio, lainsuojattomaksi julistaminen Exactio f. – karkoitus, perintä, verotus Creber, crebra, crebrum – tiheä, lukuisa, usein toistuva Lactantiuksen asenne on selvä: tetrarkkihallinto on pahasta (vallan jakaminen on pahasta) – yksi keisari on paras vaihtoehto.

HYPÄTÄÄN YLI kohdat 5-11
Lactantius valittaa Diocletianuksen sammumatonta ahneutta (insatiabilis avaritia). Hän halusi pitää aarrekammionsa vähentymättöminä. Lactantius syyttää Diocletianusta siitä, että hinnat nousivat tämän vääryyksien takia, ja sitten viittaa hintaediktiin (v. 301), jolla Diocletianus yritti rajoittaa hintoja. Tavarat hävisivät markkinoilta. Lactantiuksen mukaan Diocletianus tuhlasi rahaa valtaviin rakennushankkeisiin: valtava rakentamisvimma (infinita quaedam cupiditas aedificandi). Ihmiset muuttivat pois (Nikomedeian) kaupungista. Diocletianus hankki vääryydelleen omaisuutta muilta.

[8]

Quid frater eius Maximianus, qui est dictus Herculius?
Mikä (oli miehiään/luonteeltaan) hänen veljensä Maximianus, jota kutsuttiin Herculiukseksi?

Frater: ei biologinen veli, vaan hallituskumppani. Maximianus oli ensin Caesar, sitten Augustus v. 286.
Herculius – Herculeen (poika), vrt. Diocletianus oli Iovius.

Non dissimilis ab eo: nec enim possent (SP) in amicitiam tam fidelem cohaerere, nisi esset (P) in utroque mens (S) una, eadem cogitatio (S), par voluntas (S), aequa sententia (S).
(Hän oli) ei erilainen (=samanlainen) kuin hän: sillä he eivät voisi pitää koossa niin uskollista ystävyyttä, ellei molemmilla olisi yksi mieli, sama ajattelutapa, yhtäläinen tahto, samanlainen tahto/näkemys.

cohaereo, cohaesi 2 – olla yhteydessä, pysyä koossa, kestää
sententia – mielipide, mieli, tahto, ajatus

2 Hoc solum differebant, quod avaritia maior in altero fuit, sed plus timiditatis, in altero vero minor avaritia, sed plus animi, non ad bene faciendum sed ad male.
Sen suhteen ainoastaan he erosivat (toisistaan), että ahneus oli toisessa suurempi, mutta enemmän pelkuruutta (gen. partit.), toisessa taas pienempi ahneus, mutta enemmän rohkeutta (gen. partit.), ei hyvin tekemiseen vaan pahasti (tekemiseen).

3 Nam cum ipsam imperii sedem teneret (SP) Italiam subiacerentque (P) opulentissimae provinciae (S), vel Africa (S) vel Hispania (S), non erat (SP) in custodiendis opibus tam diligens, quarum illi copia (S) suppetebat (P).
Sillä kun/vaikka hän piti hallussaan valtakunnan itse pääsijana Italiaa ja alapuolella olivat (=hänen vallassaan) rikkaimmat/hyvin rikkaat provinssit, niin Africa kuin Hispania, hän ei ollut niin huolellinen rikkauksien vartioimisessa, joiden runsaus oli hänelle tarjolla.

Subiaceo, subiacui 2 – olla alhaalla, olla alapuolella
Suppeto 3 – olla saatavissa, olla tarjolla, riittää
Hispania itse asiassa kuului Constantius Chlorukselle.

4 Et cum opus esset, non deerant (P) locupletissimi senatores (S), qui (S) subornatis indiciis affectasse imperium dicerentur (P), ita ut effoderentur assidue lumina senatus.
Ja kun oli tarpeen, ei puuttunut hyvin rikkaita senaattoreita, joiden esitettiin tekaistuin ilmiannoin/ilmiantojen tultua tekaistetuiksi tavoitelleen keisarivaltaa niin, että jatkuvasti kaivettiin ulos senaatin silmät.

Affectasse = affectavisse
Affecto 1 – tavoitella, pyydellä, koettaa saada puolelleen
Indicium – ilmianto, ilmoitus
Suborno 1 – varustaa, hankkia
Effodio, effodi, effossum 3 – kaivaa ulos, penkoa
effoderentur … lumina senatus –sanonta ja sanaleikki: lumina on samalla silmät ja senaatin parhaimmisto, huiput ym. Cicero-muistuma: lumina civitatis; lumen et decus civitatis.

Cruentissimus fiscus (S) male partis opibus affluebat (P).
Mitä verisin rahasto tulvehti pahasti synnytetyistä rikkauksista.

Fiscus – valtionrahasto, keisarillinen rahasto
Pario, peperi, partum – synnyttää, hankkia

5 Iam libido in homine pestifero non modo ad corrumpendos mares, quod est odiosum ac detestabile, verum etiam ad violandas primorum filias.
Vielä (tähän lisäksi) (tässä) ruttoisessa (=kirotussa) ihmisessä himo, ei vain miesten pilaamiseen (seksuaalisesti), mikä on vihattavaa ja inhottavaa, vaan myös (valtion) ensimmäisten (miesten) tyttärien häpäisemiseen.

Mas, maris – mies, uros

Nam quacumque iter fecerat, avulsae a complexu parentum virgines (S) statim praesto (erant).
Sillä missä tahansa hän teki matkaa (=matkusti), vanhempiensa syleilystä riistetyt neitsyet (olivat /piti olla) heti käsillä/saapuvilla.

avello, avelli/avulsi, avulsum 3 – temmata, ryöstää
complexus, us – syleily
praesto adv. > praesto esse – olla läsnä, saapuvilla

6 His rebus beatum se iudicabat, his constare felicitatem imperii sui putabat, si libidini et cupiditati malae nihil denegaret.
Näissä asioissa hän piti itseään onnellisena, hän arveli/luuli näistä (asioista) johtuvan /näihin asioihin perustuvan valtansa onnellisuuden/onnekkuuden, jos hän ei kieltäisi mitään himolta(an) ja pahalta halulta(an).

consto, constiti 1 – pitää paikkaansa, olla tunnettua, varmaa, johtua, perustua
denego – kieltää; kieltäytyä

7 Constantium praetereo, quoniam dissimilis ceterorum fuit dignusque qui solus orbem teneret.
Ohitan Constantiuksen (Chlorus), koska hän oli erilainen kuin muut ja arvollinen, joka voisi yksin pitää vallassaan maanpiiriä (= valtakuntaa).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.