Augustinuksen poliittisia tekstejä: Aug. civ. 11.1

Kapulakäännös Maijastina Kahlos

AUG. CIV. 11.1

Civitatem Dei dicimus (SP),
cuius ea Scriptura testis est,
quae (S) non fortuitis motibus animorum, sed plane summae dispositione providentiae super omnes omnium gentium litteras, omnia sibi genera ingeniorum humanorum divina excellens auctoritate subiecit (P).

Puhumme jumalan yhteisöstä,
jonka todistajana/todistuksena on se Kirjoitus,
joka on esittänyt/taivuttanut itselleen inhimillisten lahjakkuuksien kaikki lajit (=kaikenlajiset inhimilliset lahjakkuudet), jumalallisella auktoriteetilla nousten yli kaikkien kansojen kaiken kirjallisuuden, ei sielujen sattumanvaraisin liikkein/tuntein, vaan selkeästi korkeimman kaitselmuksen suunnitelmasta.

excello – pistää esiin, olla etevämpi, kunnostautua
subicio, subieci, subiectum 3 – heittää, taivuttaa, kukistaa, tarjota, ojentaa

Ibi quippe scriptum est: Gloriosa dicta sunt de te, civitas Dei;

Siellä nimittäin on kirjoitettu: “Kunniakasta on sanottu sinusta, jumalan kaupunki”;

Psalmi 86.3.  (=87.3 suom.: “Kunniakasta on kaikki, mitä sinusta kerrotaan, Jumalan kaupunki!”)

et in alio Psalmo legitur: Magnus Dominus et laudabilis nimis in civitate Dei nostri, in monte sancto eius, dilatans exsultationes universae terrae;

ja toisessa psalmissa lukee: “Suuri (on) Herra ja suuresti ylistettävä meidän jumalamme kaupungissa, hänen pyhällä vuorellaan, levittäen koko maan(piirin) ylistykset”;

Psalmi 47.2-3 (=48.2-3: “Suuri on Herra, ylistäkää häntä! Hän asuu omassa kaupungissaan, pyhällä vuorellaan. Se kohoaa korkealle, se on koko maan ilo”)

dilato – levittää, laajentaa

et paulo post in eodem Psalmo: Sicut audivimus, ita et vidimus, in civitate Domini virtutum, in civitate Dei nostri; Deus fundavit eam in aeternum;

ja vähän myöhemmin samassa psalmissa: “Kuten olemme kuulleet, niin myös olemme nähneet, Herran voimien kaupungissa, meidän jumalamme kaupungissa; jumala perusti sen ikuisiksi ajoiksi”;

Psalmi 47.9 (=48.9: “Mistä ennen olimme kuulleet, sen omin silmin näimme Herran Sebaotin, meidän jumalamme, kaupungissa: jumala pitää sen lujana ikuisesti”)

item in alio: Fluminis impetus laetificat civitatem Dei, sanctificavit tabernaculum suum Altissimus; Deus in medio eius non commovebitur.

samoin toisessa (psalmissa): “Joen virta ilahduttaa jumalan kaupunkia, Korkein on pyhittänyt pyhäkkönsä; jumalaa sen keskellä ei liikuteta (= ei järky)”.

Psalmi 45.5-6 (= 46.5-6: “Virta ja kaikki sen haarat ilahduttavat jumalan kaupunkia, Korkeimman pyhiä asuinsijoja. Jumala on kaupunkinsa keskellä, kaupunki ei järky”).
impetus, us – virta, vauhti, voimakas liike
tabernaculum – maja, teltta; tässä viittaa israelilaisten jumalan pyhäkköön VT:ssä.
“jumalaa sen keskellä ei liikuteta” – kaupunkinsa Jerusalemin keskellä?

His atque huiusmodi testimoniis, quae omnia commemorare nimis longum est, didicimus esse quandam civitatem Dei, cuius cives esse concupivimus illo amore, quem nobis illius conditor inspiravit.

Näistä ja tällaisista todistuksista, joita kaikkia on liian pitkällistä mainita/käydä läpi, olemme saaneet tietää olevan eräänlaisen jumalan kaupungin, jonka kansalaisia olemme halunneet olla sillä rakkaudella, jonka sen perustaja on meihin sytyttänyt.

Huic conditori sanctae civitatis, cives (S) terrenae civitatis deos suos praeferunt (P),
ignorantes eum esse Deum deorum, non deorum falsorum, hoc est impiorum
et superborum,
qui (S) eius incommutabili omnibusque communi luce privati et ob hoc ad quandam egenam potestatem redacti suas quodam modo privatas potentias consectantur (P) honoresque divinos a deceptis subditis quaerunt (P);
sed deorum piorum atque sanctorum, qui potius se ipsos uni subdere quam multos sibi, potiusque Deum colere quam pro Deo coli delectantur.

Tätä pyhän kaupungin/yhteisön perustajaa parempana maallisen kaupungin/yhteisön kansalaiset pitävät jumaliaan
- tietämättöminä siitä, että hän on jumalien jumala, ei väärien jumalien, se on: epähurskaitten ja ylimielisten (jumalien),
jotka riistettyinä hänen muuttumattomasta ja kaikille yhteisestä valostaan ja sen takia pakotettuina jonkinlaiseen niukkaan valtaan/voimaan tavoittelevat jollakin tavalla omaa mahtiaan ja havittelevat/vaativat jumalallisia kunnianosoituksia petetyiltä alamaisiltaan,
vaan hurskaitten ja pyhien jumalien,
jotka haluavat mieluummin alistaa itsensä yhdelle kuin alistaa monia itselleen, ja mieluummin palvoa jumalaa kuin tulla palvotuiksi jumalan asemesta.

Vrt. psalmi 49.1.
egenus – tarpeessa, puutteessa oleva, niukka, tukala
redigo, redegi, redactum 3 – ajaa takaisin, alentaa, lannistaa, pakottaa
consector 1 – ajaa takaa, seurata, tavoitella
Augustinus kertoo tästä civ. 9.23 ja 10.1.

Sed huius sanctae civitatis inimicis decem superioribus libris, quantum potuimus, Domino et Rege nostro adiuvante, respondimus.

Mutta olemme vastanneet tämän pyhän yhteisön vihollisille kymmenessä aikaisemmassa kirjassa, siinä määrin kuin olemme pystyneet, Herramme ja kuninkaamme auttaessa.

Nunc vero
quid a me iam exspectetur
agnoscens, meique non immemor debiti, de duarum civitatum, terrenae scilicet et caelestis,
quas in hoc interim saeculo perplexas quodam modo diximus invicemque permixtas,
exortu et excursu et debitis finibus,
quantum valuero (2. fut),
disputare, eius ipsius Domini et Regis nostri ubique opitulatione fretus, adgrediar (1. fut.) (SP), primumque dicam (1. fut.) (SP),
quem ad modum exordia (S) duarum istarum civitatum in angelorum diversitate praecesserint (konj. perf.) (P).

Mutta nyt tuntiessani,
mitä minulta jo odotetaan,
en unohtaneena (=muistaen) lupaukseni, kahden yhteisön, nimittäin maallisen ja taivaallisen,
joiden sanoimme (olevan) tässä maailmanajassa toistaiseksi kietoutuneita ja keskenään sekoittuneita,
(kahden yhteisön) syntymästä, kulusta ja tulevista lopuista,
sen verran kuin voin/olen arvoinen/pystyn,
ryhdyn keskustelemaan/pohtimaan/väittelemään – turvaten kaikkialla sen itsensä herran ja meidän kuninkaamme apuun – ja ensiksi kerron,
millä tavoin näiden kahden yhteisön alkuvaiheet kulkivat edellä/edelsivät enkelien erilaisuudessa.

agnosco, agnovi, agnitum 3 – tuntea, havaita, huomata
debitum – velka
perplexus – sotkuinen, sekava, hämärä, epäselvä
exortus, us – nousu
excursus, us – hyökkäys; kulku
debitus, a, um – tuleva, ansaittu
aggredior, aggressus sum 3 – astua luo, käydä puoleen, hyökätä kimppuun, ryhtyä
fretus, a, um + abl. – luottava, turvaava
opitulatio < opitulor – auttaa precedo, precessi, precessum 3 – kulkea edellä, edeltää

Kommentointi on suljettu.