Augustinuksen jälkivaikutus: Orosius

OROSIUS, HISTORIA ADVERSUS PAGANOS 5.2

Paulus Orosius (n. 375-n. 418)
Espanjalainen presbyteeri, Augustinuksen oppilas,
Historia adversus paganos, aloitusajankohtaa ei tarkasti tiedetä, ehkä 412–413, sai valmiiksi 417–418 seitsemän kirjaa Ihmiskunnan historia Adamista vuoteen 416.

Syntymäajasta ja –paikasta ei tarkkaa tietoa. Syntynyt ehkä n.375-380. Espanjan piispat ehkä lähettivät Orosiuksen Augustinuksen luo kysymään neuvoa opillisten riitojen aiheuttamista hankaluuksista.
Arveluita: Orosius ehkä joutui pakenemaan vandaalien aiheuttamia levottomuuksia Espanjasta Afrikkaan n. 410-412. Kävi Palestiinassa. Orosius palasi Afrikkaan, Afrikassa n.416-417/418.

Orosiuksen historiateos vastauksena pakanoille ja vahvistuksena kristityille.
Ikään kuin liitteenä Augustinuksen Jumalan valtioon. Orosius kirjoittaa Augustinuksen pyynnöstä tarkemman historiallisen selonteon.

Orosiuksen historianäkemyksen ero Augustinuksen historianäkemykseen:
Augustinuksen pessimismi – Orosiuksen optimismi.
Augustinuksen näkemys on pessimistinen tähän maailmaan ja elämään nähden. Valtiolliset instituutiot eivät voi pelastaa.
Orosiuksen näkemys pitää ihmisen ja instituutioiden osuutta tärkeinä. Valtiolla ei ole mitenkään mitätöntä osuutta (kuten Augustinuksella) pelastuksen saavuttamisessa.
Augustinuksen visio on eskatologinen.
Orosius: Kaikki historiassa on valmistautumista Kristuksen tulemiseen. Kristus syntyy ajankohtana, joka on ”kypsä”. Augustinuksella kriittinen suhtautuminen valtion mahdollisuuksiin.
Orosiuksen dynaamisuus: Valtiolla on arvonsa ja valtiota voi käyttää jumalan yhteisön tarkoitusperiin.

Orosius Historia adversus paganos 5.2

Edellisessä luvussa Orosius on selostanut, miten entisinä aikoina ei ollut suojaa yhteisestä yhteisöstä (societas), yhteisistä laeista (ius), ei yhteisestä uskonnosta (religio). Erilainen uskontokin erotti kansat toisistaan. Nyt uskonto yhdistää.

Mihi autem prima qualiscumque motus perturbatione fugienti, quia de confugiendi statione securo, ubique patria, ubique lex et religio mea est.

Mutta minulla millaisen hyvänsä mullistuksen ensimmäistä koettelemusta pakenevalla, koska (on kyse) pakenemisen/turvautumisen turvallisesta paikasta/asemasta, on kaikkialla kotimaa(ni), kaikkialla laki(ni) ja uskontoni.

motus, us – liike, valtiollinen liike, vallankumous, mullistus
confugio 3 – paeta, turvautua jhnkn
ubique – missä tahansa, kaikkialla
Kaikkialla on siis Rooman valtakunta, roomalainen oikeus ja kristinusko.

Nunc me Africa tam libenter excepit quam confidenter accessi; nunc me, inquam, ista Africa excepit pace simplici, sinu proprio, iure communi, de qua aliquando dictum et uere dictum est
… hospitio prohibemur harenae,
Bella cient primaque uetant consistere terra;
nunc ultro ad suscipiendos socios religionis et pacis suae benivolum late gremium pandit atque ultro fessos, quos foveat, invitat.

Nyt on Afrikka ottanut minut vastaan yhtä mieluisasti kuin olen luottavaisesti saapunut;
nyt, sanon, tämä Afrikka on minut ottanut vastaan yksinkertaisella rauhalla, omaan syliinsä, yhteiseen oikeuteen, josta joskus on sanottu ja todenmukaisesti sanottu:
”… meidät kielletään (sen) hiekan vieraanvaraisuudesta,
he aloittavat sotia ja kieltävät asettumasta maan reunalle (=rantaan)”;
nyt se vapaaehtoisesti levittää hyväntahtoisen sylinsä ottamaan vastaan uskontonsa ja rauhansa kumppanit ja vapaaehtoisesti kutsuu uupuneet, joita se hellii.

excipio 3 – ottaa pois, pelastaa, ottaa vastaan
Orosius oli kotoisin Espanjasta, tuli Augustinuksen luo Pohjois-Afrikkaan.
Sitaatti: Verg. Aen. 1.540–541: ”VIeras ei yöpyä saa edes rannikon hietaan? / Käy väki taistelemaan, jopa maihin on kieltänyt pääsyn.”
cieo, civi, citum 2 – panna liikkeelle; kuohuttaa, aiheuttaa
consisto, stiti – asettua yhteen, seisoa koolla, asettua
ultro – itsestään, vapaaehtoisesti, omin ehdoin
fessus – väsynyt, uupunut

Latitudo orientis, septentrionis copiositas, meridiana diffusio, magnarum insularum largissimae tutissimaeque sedes mei iuris et nominis sunt, quia ad Christianos et Romanos Romanus et Christianus accedo.

Idän laajuus, pohjoisen runsaus, eteläinen suuruus, isojen saarten hyvin suurten ja turvalliset sijat/tukikohdat ovat minun oikeuttani ja nimeäni (=kuuluvat oikeuteni ja nimeni piiriin), koska astun kristittyjen ja roomalaisten luo roomalaisena ja kristittynä.

diffusio < diffusus – levittäytynyt, laaja

Non timeo deos hospitis mei, non timeo religionem eius necem meam, non habeo talem quem pertimescam locum,
ubi et possessori liceat perpetrare quod velit et peregrino non liceat adhibere quod convenit,
ubi sit ius hospitis quod meum non sit;
unus Deus,
qui temporibus,
quibus ipse innotescere uoluit,
hanc regni statuit unitatem,
ab omnibus et diligitur et timetur;
eaedem leges, quae uni Deo subiectae sunt, ubique dominantur; ubicumque ignotus accessero, repentinam vim tamquam destitutus non pertimesco.

En pelkää isäntäni jumalia, en pelkää hänen uskontoaan surmanani, minulla ei ole sellaista paikkaa, jota pelkäisin, missä myös omistaja saisi tehdä mitä haluaa ja muukalainen ei saisi noudattaa sitä mikä on sopivaa, missä isännän oikeus olisi sitä, mikä ei ole minun;
yksi jumala,
joka aikoina,
jolloin halusi itse tulla tunnetuksi (=ilmestyä),
tämän valtakunnan yhtenäisyyden asetti/perusti,
kaikkien toimesta sekä rakastetaan että pelätään;
samat lait, jotka on alistettu yhdelle jumalalle, kaikkialla hallitsevat;
minne tahansa tuntemattomana astun, en pelkää äkillistä väkivaltaa ikään kuin hylättynä (=suojaamattomana).

Edellisessä luvussa Orosius on selostanut suojattomia oloja, joissa muukalainen sai pelätä, että hänet uhrataan jollekin jumalalle (esimerkkinä myyteissä esiintyvä Tauriin Artemis). Tämä on asetettu vastakkain kristinuskon tuoman turvan ja yhtenäisyyden kanssa.
perpetro 1 – panna toimeen, suorittaa
adhibeo 2 – noudattaa, käyttää, kohdella, käyttäytyä
convenio – sopia, soveltua
missä isännän oikeus olisi sitä, mikä ei ole minun = olisi siis eri oikeusjärjestelmä
innotesco, innotui 3 – tulla tiedoksi
Orosiuksen mukaan jumala siis asetti Rooman valtakunnan yhtenäisyyden samaan aikaan kuin itse ilmestyi maailmaan (inkarnaatio).
subicio, subieci, subiectum 3 – heittää alle, taivuttaa alle, kukistaa

Inter Romanos, ut dixi, Romanus, inter Christianos Christianus, inter homines homo legibus inploro rempublicam, religione conscientiam, communione naturam.

Kuten sanoin, roomalaisten keskuudessa roomalaisena, kristittyjen keskuudessa kristittynä, ihmisten keskuudessa ihmisenä vetoaan valtioon lakien kautta/lakien nimissä, omaantuntoon uskonnon nimissä, luontoon yhteisyyden nimissä.

inploro = imploro – huutaa avuksi, rukoilla, anoa

Utor temporarie omni terra quasi patria, quia quae vera est et illa quam amo patria in terra penitus non est.

Käytän väliaikaisesti koko maata ikään kuin kotimaana, koska se, joka todellinen (kotimaa) on ja se, jota rakastan, ei ole ollenkaan maan päällä.

penitus – syvällä, sisimmästä, kauas, kokonaan
Vrt. Augustinuksen käsitteet uti – frui.
Vrt. Augustinuksen peregrinatio-ajatus

Nihil perdidi, ubi nihil amavi, totumque habeo, quando quem diligo mecum est, maxime quia et apud omnes idem est, qui me non modo notum omnibus verum et proximum facit, nec egentem deserit, quia ipsius est terra et plenitudo eius, ex qua omnibus omnia iussit esse communia.

En ole menettänyt mitään, missä en ole rakastanut mitään, ja minulla on kaikki, kun minun kanssani on se, jota rakastan, etenkin koska myös kaikkien luona on (tuo) sama, joka tekee minut ei vain kaikille tutuksi, vaan myös läheiseksi, eikä hylkää puutteessa olevaa, koska hänen itsensä on maa ja hänen täyteytensä/runsautensa, josta hän määrää kaiken olevan kaikille yhteistä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.