Maijastina Kahlos 10.9.2009
KREIKAN VARHAISHISTORIA
KREIKKA:
Maantieteellisiä raameja:
Meri: Meri ympäröi ja tunkeutuu kaikkialle maan ympärille (lähes kaikkialta on lyhyt matka merelle, pisimmillään 52-60 kilometriä). Samoin maa ympäröi ja tunkee meren ympärille (Aigeianmerellä kaikkialta näkee maata jos näkyvyys on hyvä).
Kreikkalaiset elävät meren ympärillä kuin sammakot lammen ympärillä, sanoo Sokrates Platonin Faidonissa.
Vuoristoisuus: Vuoristo kattaa ¾ Kreikan maapinta-alasta.
Pieniä tasankoja ja laaksoja vuorijonojen väleissä.
Vulkaanista toimintaa: Theran tulivuoren purkaus, maanjäristyksiä (edelleen).
Muutamia korkeita vuoria: Olympos 3050 m, Parnassos 2513 m, Ida-vuori Kreetalla 2530 m.
Vuoristoisuudella on selitetty usein antiikin Kreikan pienet poliittiset ja taloudelliset yksiköt: polikset.
Joet: Vain muutamia pysyviä jokia. Useimmat joet kuivuvat kesällä pieniksi puroiksi tai kuivuvat kokonaan (tämä on merkittävä seikka, esim. ei mahdollisuutta joesta tapahtuvaan kastelujärjestelmään).
Vuoristossa talvisateista kerääntyvä vesi usein saa isot joet tulvimaan.
Jokien tilalla lähteitä.
Monet rannikon kaupungit rakennettiin, ei aivan rannikolle, vaan vähän sisämaahan päin, strategisista syistä: turvassa vihollisilta. Varsinainen kaupunki sisämaassa ja satama rannikolla: esim. Ateena ja Peiraieus; Korinthos ja sen kaksi satamaa (Lekhaion ja Kenkhreai)
Laaksot ovat varsin hedelmällisiä (niitä on kuitenkin vähän).
Kuumien kesien ansiosta voidaan viljellä varsin korkeillakin rinteillä.
Ilmasto: aikaisemmin puheena ollut Välimeren ilmasto: sateinen talvi ja kuiva kesä.
Kuiva kesä suosii 1) puita ja pensaita, ja 2) nopeasti kasvavia kasveja. Ja nahkealehtisiä kasveja.
Viljelykasveina: 1) oliivipuu, viiniköynnös, viikunapuu.
2) vehnä, ohra, pavut ja muut vihannekset.
Kaikki näistä tulivat Lähi-idästä.
Keskustelu Kreikan metsistä:
Hughes (Hughes 1975, 68–73) arvioi: vuosien 600–200 eaa. välillä hakkuiden, metsäpalojen ja laidunnuksen takia Kreikan metsät vähenivät huomattavasti ja että koskemattomia metsiä oli enää syrjäseuduilla ja korkeilla vuorenrinteillä.
Antiikin kreikkalaiset olivat tietoisia tästä muutoksesta, Platon (Kritias 111a-b) puhuu eroosiosta: maa-aines oli hävinnyt vuorien rinteiltä. Pienemmät saaret ja Peloponnesoksen ja Attikan vuorten eroosio jo antiikin aikana.
Rackham (Rackham 1996, 28–30) kumoaa ajatuksen, että antiikin kirjoittajien maininnat metsien hakkaamisesta olisivat merkinneet totaalista metsäkatoa.
Varhain kreikkalaiset yhteisöt (polikset) olivat omavaraisia (ja omavaraisuuden ihanne).
Ilmeisesti Ateena oli ensimmäinen polis, joka uskaltautui tuomaan viljaa Egyptistä ja Mustanmeren seuduilta (vaatimuksena riittävän luotettava laivasto, kauppasysteemi, kauppiaita, joilla on riittävästi pääomaa).
Ravinnon tärkeys sodankäynnissä: sotiessaan keskenään kreikkalaiset polikset tekivät hyökkäyksiä juuri ennen sadonkorjuuta ja tuhosivat toistensa satoja.
Karjanhoito: vuohi, lammas, sika neoliittisistä ajoista lähtien. Härkä lähinnä työjuhtana. Hevonen sodankäyntiin.
KREIKAN VARHAISHISTORIA
Kreeta ja Mykene: Pronssikausi
n. 2500 eaa. paikkeilla
(Varhainen pronssikausi)
3000 eaa. jälkeen ehkä vähittäinen siirtolaisvirta idästä länteen?
Pitkien laivojen rakentamisesta todisteita.
Karjanhoito lisääntyy, ohran ja palkokasvien viljely leviää, oliivi ja viini kotoutetaan.
Erikoistumissa käsityötaidoissa, käsityöläisyys.
Taide-esineiden ilmestyminen (ihmismuotoiset figuurit)
Haudat ja hauta-antimet.
Monenlaisia aseita.
Metallin valaminen (pronssi), Syyriasta ja Egyptistä
Saven valaminen dreijalla.
Näitten mittapuitten mukaan kehittyneimmät alueet ovat Kykladit, Kreeta ja keskinen ja eteläinen Kreikka.
Kreetalainen eli ns. minolainen kulttuuri
(2600-1100 eaa.)
Keskinen pronssikausi
Minolainen –nimitys viittaa kreikkalaisen mytologiaan hahmoon kuningas Minokseen, Kreetan kuninkaaseen.
Löydöt: asutuslöydöt, rakennusten jäänteet, freskoja, keramiikkaa, koruja, savitaulut kirjoituksineen.
1000-luvun alussa eaa. ilmeisen keskitetty valtiosysteemi
Sosiaalinen hierarkia, oli hallinnollinen eliitti.
Palatsit (n. 2000 eaa.) Knossoksessa, Faistoksessa ja Malliassa: saaren kolme hallinnollista keskusta? Palatsit olivat linnoittamattomia.
Hallitsija (mies tai ehkä nainen?), jonka hallinto perustui uskonnollisten rituaalien johtamiseen, tuotantoon (ylijäämään) ja sen varastoimiseen.
Erilaisia hypoteeseja: ehkä pappiskuningas?
Eri näkökulmia siihen, että säilyneessä kuva-aineistossa naishahmoja on paljon, naisjumaluuksia esitetään:
1. selkeä naisylivalta (matriarkaalinen systeemi)
2. ei naisylivaltaa, mutta naisilla merkittävä ja vahva asema
3. kuvamateriaali ei kerro yhteiskunnasta
Uskonto: mm. kuvattu käärmejumalatar, suuri äitijumalatarhahmo.
Kaksiteräinen kirves, labrys, joka yhdistetään äitijumalattareen.
(Kaksoiskirves käytössä myös muualla antiikissa, symbolina modernina aikoina: Kreikan oikeistolaisten symbolina; nykyään kreikkalaisten uuspakanoiden symbolina).
Erilaisia aspekteja:
Toisaalta: Freskoista välittyvä kuva iloisesta elämästä, kauneutta rakastavista ihmisistä.
Freskoissa egyptiläistä vaikutusta.
Toisaalta: Arkeologisia löytöjä ihmisuhreista ja kannibalismista.
Kirjoitus:
Ensin kreetalaisia hieroglyfejä (symboleja), näissä egyptiläinen vaikutus.
Lineaari A: Hieroglyfeistä on kehittynyt ja ne on korvannut tavukirjoitus lineaari A (n. 1750 eaa.). Kirjoitusta ei ole täysin ratkaistu. Ei tiedetä millä kielellä sitä kirjoitettiin.
Arveluja kreetalaisen kulttuurin kielestä: ettei kyseessä olisi indoeurooppalainen eikä seemiläinen kieli lainkaan.
Arveluja: anatolialainen kieli, joka muistuttaa luuwin kieltä Vähässä-Aasiassa.
foinikian kielen varhainen muoto
Lineaari B: Kehittyy toinen kirjoitus Lineaari B (tavukirjoitus), kehittyikö Mykenessä vai Kreetalla?
Savitauluja on nimittäin säilynyt Knossoksessa, Pyloksessa, Mykenessä, Thebassa.
Lineaari B (n.1450 eaa.), on ratkaistu (Michael Ventris 1952).
Sillä kirjoitettiin kieltä, josta on myös käyty kiistaa. Mutta jonkinlainen konsensus saavutettu: proto-kreikka ”mykeneläinen kreikka”.
Yhteydet:
Kreetalaisella kulttuurilla oli yhteydet muualle itäiselle Välimerelle: kreetalaista keramiikkaa vietiin Manner-Kreikkaan, Kyprokselle, Egyptiin ja Syyriaan; Kreetaan tuotiin kuparia.
Kreetan minolaisen kulttuurin yhteydet kykladiseen kulttuuriin ja manner-Kreikan mykeneläiseen kulttuuriin: oli yhteyksiä, mutta minkälainen riippuvuussuhde näillä oli, on kiistelty asia. Hallitsiko Kreeta vai toisinpäin?
Useimmiten on nähty kreetalainen vaikutus muualla, esim. saarilla. Oliko Kreetalla imperiumi?
On nähty, että 1400-1200 eaa. Kreetan Knossos oli Manner-Kreikan vaikutuksen alaisena (Mykenen vasallivaltiona?), koska Knossoksessa omaksuttiin käyttöön Lineaari-B. (Asian voi siis nähdä myös näin päin). Kautta kutsutaan subminolaiseksi ajaksi 1400-1200 eaa. (jolloin Kreetan palatsit rappeutuivat).
Kykladinen kulttuuri
((3000)-2600-1100 e.a.a)
Kykladien saariryhmä (ainakin 27 saarta) Aigeianmeressä (Attikan eteläpuolella), Thera, Keos, Delos, Melos, Paros, Naksos jne.
Kyklos tarkoittaa kehää, Delos-saaren ympärillä.
Kaupunkimaista asutusta
Marmorista työstetyt kykladiset idolit (ihmishahmot) kuuluisimmat.
Kreetalaisen kulttuurin piirteitä.
On arveltu, että kykladien asukkaat pitivät merivaltaa hallussaan ja merivalta siirtyi sen jälkeen Kreetalle (2000 eaa.?).
Kykladinen kulttuuri välitti vaikutteita Kreetan ja Manner-Kreikan välillä.
Theran (Santorinin) saarella Akrotirissa kaivaukset 1967 lähtien, kaivettu tulivuoren purkauksen peittämä alue: kykladinen kaupunki taloineen ja katuineen, seinämaalauksia (esim. kaloja kantava mies).
Milloin ”kreikkalaiset” (=kreikkaa puhuvat) tulivat Manner-Kreikkaan?
Proto-kreikkalaiset
Todisteet kreikkalaisten muuttoliikkeestä: kielelliset todisteet, uusi keramiikka, hevonen ja sotavaunut. Saapujat olivat indoeurooppalaista kieltä puhuvia kreikkalaisia: akhaialaisia ja joonialaisia.
Arvioita: 2200-1900 eaa.
Ei dramaattinen muutos, vaan vähittäinen maahanmuutto Balkanilta päin. HUOMIO: Oletus, että muuttajat tulivat nimenomaan pohjoisesta, koska indoeurooppalaista kieltä puhuvia. (Tähän palataan myöhemmin).
Rinnakkaiselo vanhan ja uuden väestön kesken: Uudet tulokkaat ja varhaisen pronssikauden väestö yhdistyivät.
Mykeneläinen (=myöhäishelladinen) kulttuuri
1600/1550-1200/1050 eaa.
Manner-Kreikan pronssikauden eli helladisen kulttuurin myöhäisvaihe.
Mykene (Mykene tai Mykenai), Tiryns, Argos, Pylos ym.
Löydöt:
Heinrich Schliemann 1876 lähtien kaivoi Mykenessä. (On kutsuttu mykeneläiseksi kulttuuriksi Schliemannin löytöjen jälkeen).
Mykenen linnoitus
Kuuluisa hautalöytö: kaksi hautakehää 1500-luvun lopulta eaa., joissa kuiluhautoja hautaesineineen (kultakoruja ja pronssiaseita). Kultaiset kasvonaamiot (”Agamemonon”). Kulta- ja hopea-astioiden reliefit: metsästys- ja taistelukohtaukset (erona Kreetaan).
Asutuksen ympärillä muuri n.1350 eaa., toinen laajempi muuri n.1250 eaa.
Linnavuorella hallitsijan asunto (megaron). Megaron on suorakulmainen huone, jonka edessä on yksi tai kaksi eteishuonetta ja keskellä liesi. (Myöhemmin megaronista tuli kreikkalaisen temppelin pohjakaava).
Kaupunki, käsityöläisten pajoja.
Kupolihautoja (yks. tholos) (esim. ns. Atreuksen aarrekammio).
Perhe/sukuhaudat
1100 eaa. jälkeen linnavuoren rakennukset tuhoutuivat. Kaupunki hylättiin, miksi? Palataan tähän kohta.
Tulkinta:
Sosiaalinen eriytyminen ja hierarkia (johtavan luokan rikkaat haudat) (varallisuuden esittäminen hautauksissa). Monarkia (yksi hallitsija)
Maatalous ja kauppa (keramiikan leviäminen), yhteyksiä Sisiliaan, Etelä-Italiaan, Egyptiin ja Vähän-Aasian rannikolle (Miletos).
Siirtokuntia, mykeneläisiä kauppapaikkoja on löydetty usein myöhempien kreikkalaisten kaupunkien (Miletos) alta.
Pitkälle kehittynyt ja erikoistunut käsityöläisyys (keramiikka, norsunluukaiverrus, jalokivikoristelu
Palatsikeskukset (linnoitettu), mutta muuten pieniä kaupunkeja.
Erityispiirteitä: sotaisuuden esittäminen: aseita hauta-antimina haudoissa, esineiden koristelun taistelukuvaukset.
Mykeneläiskulttuurin loppuvaiheessa yhä enemmän rakentamista: linnoittautumista, puolustusrakennelmia. Mykeneläisen kulttuurin vaikuttavat puolustusrakennelmat (linnakaupunki) ovat tästä myöhäisvaiheesta: Mykenestä ja Tirynsistä, myös Iolkos Thessaliassa, Theba (Thebe tai Thebai) Boiotiassa, Akropoliin varhaiset vaiheet Ateenassa.
Kyse ei todennäköisesti ollut yhtenäisestä poliittisesta kokonaisuudesta (jota Mykene olisi hallinnut), vaan erillisistä yksiköistä (jotka ehkä taistelivat keskenään). Lineaari B-taulut viittaavat tähän suuntaan. Ylikuningas, jonka alaisina oli muita ruhtinaita.
Tosin Homeroksen Iliaan jotkut kohdat viittaavat johonkin yhtenäisyyteen (Agamemnonin johdolla) ja heettiläiset dokumentit 1300-1200 eaa. viittaavat kuningaskuntaan nimeltä Ahhiyawa (jonka jotkut identifioivat Iliaan akhaijalaisiin – akhaioi).
Iliaassa kyllä yleensä puhutaan pienistä kuningaskunnista, jotka kilpailevat ja sotivat toisiaan vastaan.
Missä määrin Iliasta ja Odysseiaa voi käyttää lähteinä mykeneläiseen aikaan. Ne ovat paljon myöhempiä (tarinat ehkä muotoutuneet 1050-850 eaa. ja eepoksen asuun 800-750 eaa.).
Mykenessä Lineaari B (n.1450 eaa). Kieli proto-kreikka.
Lineaari-B:llä kirjoitettuja savitauluja ja esineitä säilynyt eri puolilla.
Luetteloita elintarvikkeista, karjasta ja ihmisistä.
Paikannimet viittaavat varsin laajojen alueiden hallintoon.
Mykenen loppu (ja muiden kulttuurien hiipuminen)
N. 1200 eaa. tienoilla nämä kulttuurit kärsivät jostakin katastrofista?
Kaikki mykeneläiset paikat kärsivät jostakin tuhosta.
1200-luvulla levottomuuksia?
1100-luvulla monet mykeneläisen kulttuurin keskukset tuhoutuivat ja autioituivat.
Erilaisia ehdotuksia:
Maanjäristys: näitä on ollut useita eri aikoina.
Theran eli Santorinin saaren tuhoutuminen tulivuoren purkauksessa. Radiohiiliajoituksen mukaan 1550-1500 eaa. välillä. Tapahtuiko tämä samaan aikaan, oliko se kulttuurien hiipumisen syy?
Ulkoinen sota (invaasio). Aikaisemmassa keskustelussa kallistuttiin selittämään tuho ulkoisilla tekijöillä.
Kreetaan saapuneet merikansat 1200 eaa.
Balkanilta tulevat valloittajat, doorilaiset heimot 1200 eaa. Palataan kohta doorilaisiin.
Sisäiset levottomuudet, keskinäiset valtataistelut. Nykyisin suosiossa oleva teoria.
Orjien kapinointi.
Ilmaston muutos.
Kuivuuden aiheuttama nälänhätä. Samoin nykyisin suosiossa oleva selitys, edellisiin yhdistettynä. Taloudellinen lamaantuminen, joka johtui maatalouden liiallisesta erikoistumisesta ja liiallisesta hyväksikäytöstä.
Vallitseva näkemys, että yhteinen tuho, joka koostui monista tekijöistä. Koski Mykeneä, Tirynsiä, Pylosta ja muita pienempiä paikkoja Manner-Kreikassa, myös ehkä Theba Boiotiassa ja Knossos Kreetalla.
Tässä voi kysyä, että onko historiallisessa ymmärtämisessä tutkijoilla tavaton ”nälkä” löytää jokin dramaattinen selitys (sota, invaasio, valtataistelu, tulivuorenpurkaus). Halu etsiä ”tapahtumia”.
1200-1100 -luvut eaa. on varsin pitkä aika!! Sen aikana on havaittu merkkejä useammasta tuhosta Mykenen alueella, samoin Tirynsissä. Sotainen aikakausi. Joissakin paikoissa tuho paljon myöhemmin.
Doorilaisvaellus 1200-1050 eaa.
Olivatko doorilaiset ulkopuolisia valloittajia?
Vai sorrettu talonpoikaisväestö, joka nousi herrojaan vastaan?
Kielihistorian murretutkimus doorilaismurteista on todennut, että doorilaismurteiden alueet (klassisella kaudella) olivat mykeneläisvallan jälkeen asutettuja alueita.
Murray: doorilaiset olivat aina (?) olleet Kreikassa.
Kiista eri tulkintojen välillä: 1. Jatkuvuus asutuksessa Mykenestä myöhempään aikaan.
2. Katkokset asutuksessa.
Oliko doorilaisten vähittäinen muuttoliike mahdollista vasta kun mykeneläisvalta heikkeni?
Jatkuvuus: keramiikassa ei katkosta, näkyy mykeneläisen perinteen jatkuminen, tosin ”alemmalla” tasolla. Asutus samoille paikoille, megaron-talotyyppi edelleen.
Kaikki luxus-käsityöläistavara ja monumentaaliset rakennukset häviävät.
Muutoksia: Polttohautaus käyttöön.
Raudan käyttö leviää vähitellen (sen verran myöhemmin, että rauta ei liittyne 1200-luvun tuhoihin).
Ilmestyy myös käsintehtyä keramiikkaa (siis ei dreijalla tehtyä kuten mykeneläinen), joka muistuttaa Balkanin ja Italian vastaavia.
Kreikkalainen traditio (myytit ja historiankirjoitus) esitti, että heerosten aikakausi loppui levottomuuden aikaan, johon liittyi muuttoliikettä.
Kreikan murteiden tutkimus ja arkeologia voivat tukea tätä. Nimittäin mykeneläisiä piirteitä ilmestyy uusille paikoille (joissa ei aikaisemmin), Aigeianmeren saarille Dodekanesiassa, Kyprokselle, Joonianmeren saarille. Mykeneläisiä pakolaisia?
”Pimeät vuosisadat”
tai pikemminkin ”hiljaiset vuosisadat”!
1100-650 eaa.
Lähteet:
Kirjallisissa lähteissä hiljaisuus n. 450 vuotta: Lineaari B -tauluista ensimmäisiin piirtokirjoituksiin kreikkalaisilla kirjaimilla 700-luvulla eaa.
Myöskään ulkopuoliset (muiden maiden) lähteet eivät mainitse kreikkalaisia.
Kuvallisissa esityksissä myös hiljaisuus: ei hahmoja, ei kerrontaa. Geometrinen tyyli 900-700 eaa.
700-luvun alussa aletaan kuvata eläimiä ja ihmisiä.
Arkeologia: ainoana lähteenä ja sekin vähäistä.
Kreikkalainen traditio? Traditio, myytit heerosten ajasta siltana mykeneläisen kauden ja myöhemmän kreikkalaisen kulttuurin välillä.
Homeerinen kysymys
Homeroksen eeposten muotoutuminen 700-luvulla eaa. (tarinat ehkä muotoutuneet 1050-850 eaa. ja koottu ja runoiltu eepoksen asuun 800-750 eaa.)
Homeros oli perimätiedon mukaan kotoisin Khios-saarelta, joonialaismurteiden alueelta.
Eeposten kieli on joonialaismurretta sekoitettuna muilla murteilla.
Kerroksellisuus: mitä aikaa kuvaa?
aihepiiri mykeneläinen kulttuuri 1100 eaa.
miljöökuvaus 900-800 eaa.
lisäksi arkaaisen ja klassisen kauden interpolaatiota.
Finley: puhutaan ns. homeerisesta kulttuurista 900-800 eaa. tai myöhempien tutkijoiden mukaan 800-700 eaa.
Mitä ”heeroksista” muistettiin: tärkeät kaupungit (kuten Mykene)
heerosten sotaisuus
aarteiden kerääminen
matkat merille
pronssin käyttö (rautakin mainitaan)
Mitä ei heeroksista tiedetty: mutkikas hallintosysteemi on Homeroksella paljon yksinkertaisempi, yksityiskohdat ja materiaalinen kulttuuri omasta ajasta (esim. heerosten polttohautaus! – polttohautaus tuli vasta pimeillä vuosisadoilla)
Troijan sota: mykeneläisimperiumin kurinpalautus Anatoliassa? N. 1200) Troija kerros VIIa.
Homeerisen kysymyksen tulkintoja:
1) Analyyttinen tulkinta: Homeros lähteenä, analysoidaan eri kerroksia. Homerosta ei välttämättä ollut koskaan olemassa.
2) Unitaristinen tulkinta: Homerosta käsiteltävä taiteellisena kokonaisuutena. Homeroksen omaperäisyys.
3) Nykyisiä tulkintoja: toisaalta antiikin suullisen kulttuurin korostaminen, toisaalta Homeroksen panos kokoajana (vrt. Lönnrot), toisaalta: kuinka monta ’homerosta’, kokoajaa, taiteellisen panoksen tekevää, kuinka monta muistiinmerkitsijää?
Mitä eepoksista voi päätellä esim. naisen asemasta?
Erilaisia tulkintoja: Finley: nainen alistetussa asemassa.
Naistutkimus: molemmat eepokset keskittyvät kahden naisen ympärille: Helena ja Penelope. Naispula: naisista taistellaan.
Naisella kotitalouden, oikoksen hallinta.
Tulkintoja: Pimeät vuosisadat
Negatiivinen tulkinta: (jonka perustana löytöjen vähäisyys):
väestön dramaattinen väheneminen (väestökatastrofi) 1100-luvulta 1000-luvulle. Mykeneläiset oletetut pakolaiset.
Muuttoliike Vähän-Aasian länsirannikolle ja saarille 1000-luvulla alkaa: nk. joonialaisvaellus 1050-950/800. Kreikkalainen Joonia syntyy. Kreikan murteiden tutkimuksen avulla on kartoitettu muuttoliikettä.
Aikaisemmat asutuskeskukset pienentyvät tai hylätään.
Luxus-tuotteet ovat hävinneet.
Monumentaalinen kivirakentaminen hävinnyt; tilalla tiili, puu ja olki rakennusaineina.
Kauppa loppuu: Ei tuontitavaroita Kreikkaan, eikä kreikkalaista vientiä ulkomaille.
Maanviljely ilmeisesti kärsi väestön vähenemisestä. Paluuta paimentolaisuuteen.
Kuninkuus ehkä, mutta keskukset pieniä ja hajallaan.
Negatiivisesta negatiivisinta: arkeologit ovat myös huomauttaneet lamppujen ja partaveitsien täydellisestä puuttumisesta.
Positiivinen tulkinta:
Uusi tuore alku:
Raudan käyttöönotto ja sen taidokas työstäminen. Raudan käyttö oli heettiläisten kehittelemä. Rauta leviää ”demokraattisemmin” työkaluihin.
Muuttoliike sosiaalisen liikkuvuuden takaajana.
Keramiikka muuttuu: ns. protogeometrinen tyyli nousee 1000-luvulla. Geometrinen tyyli kreikkalaisen sivilisaation ensimmäinen universaali tyyli.
Löytöjä: Uusia löytöjä on tullut esiin.
Jatkuvuus:
Kreikan kieli murteineen läpi ”pimeiden vuosisatojen”.
Oletetaan joiden uskonnollisten uskomusten ja kulttien jatkuneen. Esim. lineaari B-tauluissa esiintynyt jo Athene. Jatkuvuus: mykeneläisten pyhäkköjen päälle on rakennettu arkaainen temppeli.
Eeppisen runouden kukoistus (Homeros): eeppinen runous otti aiheensa mykeneläisestä ajasta.
Itämainen vaikutus antiikin kreikkalaiseen kulttuuriin:
Tutkimuksessa on viime vuosikymmeninä painotettu Lähi-idän ja Egyptin kulttuurien vaikutusta kreikkalais-roomalaiseen kulttuuriin.
Lähi-idän kulttuurien vaikutus kreikkalaiseen kulttuuriin:
Jossakin vaiheessa on vähätelty itämaista vaikutusta antiikin kulttuuriin.
Platon puhuu (Timaioksessa) Kreikan ja Egyptin muinaisesta yhteydestä.
Toisaalta kreikkalaisilla halu vähätellä egyptiläisten ja foinikialaisten vaikutusta, koska haluttiin nähdä ”isänmaallisesti” oma kulttuuri omana ja parempana kuin barbaarien, ei-kreikkalaisten.
Toisaalta kreikkalaisilla halu esittää oma kulttuuri muinaisten arvovaltaisten kulttuurien perillisenä.
Kuitenkin itämainen vaikutus kreetalaiseen ja Kreikan arkaaiseen kulttuuriin on ollut merkittävä. Tietenkään mitään vaikutteita ei oteta sellaisenaan, vaan oma luova panos mukana. Korostukset miten paljon vaikutteita on otettu, vaihtelevat. )
Vaikutteet:
Kreikka sai vaikutteita kaupunkikulttuuriin; usein foinikialaisten kautta
samoin rahan lyöminen ja kirjaimisto idästä (kirjaimisto foinikialaisten kautta),
itämaisen tieteen antamat vaikutteet: lääketiede, geometria, matematiikka.
kuvanveistotaide ja -tekniikat
kultilliset vaikutteet