Artikkelin Myöhäisantiikin lumo kommentit http://www.maijastinakahlos.net/b/myohaisantiikin-lumo/ ...historian kirjoittaminen on kuitenkin tavattoman vaikeaa. Wed, 25 Jan 2012 14:40:20 +0000 hourly 1 http://wordpress.org/?v=3.1 Kirjoittaja: Maijastina Kahlos http://www.maijastinakahlos.net/b/myohaisantiikin-lumo/#comment-53 Maijastina Kahlos Fri, 01 Dec 2006 10:44:41 +0000 http://www.maijastinakahlos.net/b/myohaisantiikin-lumo/#comment-53 Näin juuri. 200-luku on ehdottomasti yksi jännittävimpiä aikakausia ja juuri sen epäselvyyden ja epätavallisuuden takia. Näin juuri. 200-luku on ehdottomasti yksi jännittävimpiä aikakausia ja juuri sen epäselvyyden ja epätavallisuuden takia.

]]> Kirjoittaja: Sampsa Rydman http://www.maijastinakahlos.net/b/myohaisantiikin-lumo/#comment-50 Sampsa Rydman Fri, 01 Dec 2006 09:53:03 +0000 http://www.maijastinakahlos.net/b/myohaisantiikin-lumo/#comment-50 Minulle J.C.:stä tulee aina mieleen kolme aikalaisirvailua: "Caesar on jokaisen naisen mies ja jokaisen miehen nainen" "Varokaatten vaimojanne, kaljupää saa kaupunkiin!" ja Catulluksen piikikäs "Piittaamattomuuteni hyvinvoinnistasi, oi kansankunnan isä, on sitä luokkaa, etten millään jaksa muistaa nimeäsi." Minusta Ciaran Hinds Caesarina Rooma-sarjassa oli kuitenkin huomattava parannus aikaisempiin esityksiin. Hinds oli Caesarina samaan aikaan karismaattinen ja arvokas, mutta myös leikkisä. Mitä antiikkiin tutkimuskohteena tulee, oma ehdoton suosikkiaikakauteni on aika Antoninuksista Konstantinukseen. 200-luku ei oikein istu mihinkään valmiiseen sapluunaan: Se ei ole enää sitä "klassista", tasavaltaista tai caesarilaista antiikkia, mutta ei vielä oikein kristillistä myöhäisantiikkiakaan. Esinekulttuurissakin selvästi näkyvä murros ja piirtokirjoitusten määrän romahdus on jaksanut mietityttää. Minulle J.C.:stä tulee aina mieleen kolme aikalaisirvailua:

”Caesar on jokaisen naisen mies ja jokaisen miehen nainen”
”Varokaatten vaimojanne, kaljupää saa kaupunkiin!”
ja Catulluksen piikikäs ”Piittaamattomuuteni hyvinvoinnistasi, oi kansankunnan isä, on sitä luokkaa, etten millään jaksa muistaa nimeäsi.”

Minusta Ciaran Hinds Caesarina Rooma-sarjassa oli kuitenkin huomattava parannus aikaisempiin esityksiin. Hinds oli Caesarina samaan aikaan karismaattinen ja arvokas, mutta myös leikkisä.

Mitä antiikkiin tutkimuskohteena tulee, oma ehdoton suosikkiaikakauteni on aika Antoninuksista Konstantinukseen. 200-luku ei oikein istu mihinkään valmiiseen sapluunaan: Se ei ole enää sitä ”klassista”, tasavaltaista tai caesarilaista antiikkia, mutta ei vielä oikein kristillistä myöhäisantiikkiakaan. Esinekulttuurissakin selvästi näkyvä murros ja piirtokirjoitusten määrän romahdus on jaksanut mietityttää.

]]> Kirjoittaja: Maijastina Kahlos http://www.maijastinakahlos.net/b/myohaisantiikin-lumo/#comment-49 Maijastina Kahlos Wed, 29 Nov 2006 12:28:58 +0000 http://www.maijastinakahlos.net/b/myohaisantiikin-lumo/#comment-49 Ehkä toisenlaiselle Caesar-kirjalle olisi siis tilausta! Ehkä toisenlaiselle Caesar-kirjalle olisi siis tilausta!

]]> Kirjoittaja: Karin Koskinen http://www.maijastinakahlos.net/b/myohaisantiikin-lumo/#comment-48 Karin Koskinen Tue, 28 Nov 2006 21:55:33 +0000 http://www.maijastinakahlos.net/b/myohaisantiikin-lumo/#comment-48 Tuo antiikin kirjailijoiden antama kuva Caesarista minua hiukan juuri nyppiikin, Nicolaus Damaskoslaista lukuunottamatta, yhdessä iänikuisten Caesar -filmatisointien tai muiden fiktioteosten antaman kuvan kanssa, joiden myötä voisi luulla että hakuteoksessa lukee roomalaisen sotapäällikön kohdalla: vakava, miehekäs, ryppyotsainen, huippuälykäs, julma, sekä tunteeton; ei missään nimessä hiukan naisellinen, leikkisä tai impulsiivinen. Mutta ainakin on hupia ja harrastusta yhden miehen tempausten seuraamisessa... :D Ja ensimmäisen kosketukseni Caesariin (sekä latinaan) oli kuitenkin aikoinaan Asterix ja Obelix -sarjakuvien kautta, joissa on minusta hiukan lempeää ironiaakin Caesaria kohtaan. Tuo antiikin kirjailijoiden antama kuva Caesarista minua hiukan juuri nyppiikin, Nicolaus Damaskoslaista lukuunottamatta, yhdessä iänikuisten Caesar -filmatisointien tai muiden fiktioteosten antaman kuvan kanssa, joiden myötä voisi luulla että hakuteoksessa lukee roomalaisen sotapäällikön kohdalla: vakava, miehekäs, ryppyotsainen, huippuälykäs, julma, sekä tunteeton; ei missään nimessä hiukan naisellinen, leikkisä tai impulsiivinen. Mutta ainakin on hupia ja harrastusta yhden miehen tempausten seuraamisessa… :D Ja ensimmäisen kosketukseni Caesariin (sekä latinaan) oli kuitenkin aikoinaan Asterix ja Obelix -sarjakuvien kautta, joissa on minusta hiukan lempeää ironiaakin Caesaria kohtaan.

]]> Kirjoittaja: Maijastina Kahlos http://www.maijastinakahlos.net/b/myohaisantiikin-lumo/#comment-47 Maijastina Kahlos Tue, 28 Nov 2006 19:49:52 +0000 http://www.maijastinakahlos.net/b/myohaisantiikin-lumo/#comment-47 ... ja värikäs ja rikas ja ristiriitainen ja kaikkea muuta erinomaista! Onhan myöhäisantiikki kokenut tutkimuksessa melkoisen buumin, mutta suuren yleisön tietoisuudessa se "oikea antiikki" on edelleen tuo Caesarin kausi. … ja värikäs ja rikas ja ristiriitainen ja kaikkea muuta erinomaista! Onhan myöhäisantiikki kokenut tutkimuksessa melkoisen buumin, mutta suuren yleisön tietoisuudessa se ”oikea antiikki” on edelleen tuo Caesarin kausi.

]]> Kirjoittaja: Ville Vuolanto http://www.maijastinakahlos.net/b/myohaisantiikin-lumo/#comment-46 Ville Vuolanto Tue, 28 Nov 2006 19:22:11 +0000 http://www.maijastinakahlos.net/b/myohaisantiikin-lumo/#comment-46 Ihmettelinkin sitä "oikeaa"! Mutta hyvä juttu, hyvässä paikassa. Bene! Ward-Perkins on ihan ehdoton. Ja muutenkaan en voi kuin hymistellä: on tuskaista olla lounaskeskusteluissa se ainoa antiikintutkija, jonka sitten pitäisi muistaa, mitä Brutuksen äidille tapahtui Caesarin murhan jälkeen ja siihen tyyliin. Minulle myöhäistasavalta on ollut verta valkoisella marmorilla (ok, ok, turha huomauttaa), myöhäisantiikki taas elävä ja traaginen ... Ihmettelinkin sitä ”oikeaa”! Mutta hyvä juttu, hyvässä paikassa. Bene! Ward-Perkins on ihan ehdoton. Ja muutenkaan en voi kuin hymistellä: on tuskaista olla lounaskeskusteluissa se ainoa antiikintutkija, jonka sitten pitäisi muistaa, mitä Brutuksen äidille tapahtui Caesarin murhan jälkeen ja siihen tyyliin. Minulle myöhäistasavalta on ollut verta valkoisella marmorilla (ok, ok, turha huomauttaa), myöhäisantiikki taas elävä ja traaginen …

]]> Kirjoittaja: Maijastina Kahlos http://www.maijastinakahlos.net/b/myohaisantiikin-lumo/#comment-43 Maijastina Kahlos Tue, 28 Nov 2006 13:08:44 +0000 http://www.maijastinakahlos.net/b/myohaisantiikin-lumo/#comment-43 Olet oikeassa. Rooma-sarjan ihmiset ovat moderneja ihmisiä, jotka on heitetty menneisyyteen. Menneisyyden kulissit, muodot tavoitamme. Antiikin ihmisen mentaalista maailmaa emme tavoita, jos siitä niin paljon lopulta edes tiedämmekään. Muuten, Hesarin kainalojutussa toimittajat muuttivat otsikkomme kysymyksen väitelauseeksi ja “uskottavan” “oikeaksi”. Tutkijaa tällainen mutkien oikominen kyllä vähän harmittaa ... Olet oikeassa. Rooma-sarjan ihmiset ovat moderneja ihmisiä, jotka on heitetty menneisyyteen. Menneisyyden kulissit, muodot tavoitamme. Antiikin ihmisen mentaalista maailmaa emme tavoita, jos siitä niin paljon lopulta edes tiedämmekään.

Muuten, Hesarin kainalojutussa toimittajat muuttivat otsikkomme kysymyksen väitelauseeksi ja “uskottavan” “oikeaksi”. Tutkijaa tällainen mutkien oikominen kyllä vähän harmittaa …

]]> Kirjoittaja: H.Laculus http://www.maijastinakahlos.net/b/myohaisantiikin-lumo/#comment-42 H.Laculus Tue, 28 Nov 2006 12:12:18 +0000 http://www.maijastinakahlos.net/b/myohaisantiikin-lumo/#comment-42 Sen verran Rooma -sarjaa (ja HS:n artikkelissa ollutta uskontoja käsittelevää kainalojuttua) voisi arvostella, että kaikesta uskonnonharjoittamista ilmentävistä kohtauksista huolimatta "Roomassa" sankarit seikkailivat perin modernein motiivein. Esimerkiksi Brutuksen filosofinen tasavaltalais-fanatismi jäi aika laihaksi ja lopulliseen ratkaisuun ajoi pikemminkin pettymys Caesariin kuin usko asian oikeellisuuteen. Muutenkin "usko" oli sarjassa kovin nykyaikaista rituaalien suorittamista, kieroilua ja kiroilua. Joitakin oivalluksia joukkoon mahtui kuten hesarissakin mainittu kirouskäärö. Myöhäisantiikista olen samaa mieltä kuin edellä. Kun reilu vuosi sitten arvioin Adrian Goldworthyn aikaisemman suomennoksen "Rooman sotilasmahti", niin samalla pohdin kuinka vähän Rooman historia lopulta meille suomalaisille merkitsee. Siis jos vertaa vaikkapa Keski-Eurooppaan, varsinkin vanhoihin "keisarimaihin". Tällainen Roomabuumi on kyllä hyvä juttu, mutta jotenkin me tarkastelemme aihetta kovin erilaisesta lähtökohdasta kuin muut länsimaat. Sen verran Rooma -sarjaa (ja HS:n artikkelissa ollutta uskontoja käsittelevää kainalojuttua) voisi arvostella, että kaikesta uskonnonharjoittamista ilmentävistä kohtauksista huolimatta ”Roomassa” sankarit seikkailivat perin modernein motiivein. Esimerkiksi Brutuksen filosofinen tasavaltalais-fanatismi jäi aika laihaksi ja lopulliseen ratkaisuun ajoi pikemminkin pettymys Caesariin kuin usko asian oikeellisuuteen. Muutenkin ”usko” oli sarjassa kovin nykyaikaista rituaalien suorittamista, kieroilua ja kiroilua. Joitakin oivalluksia joukkoon mahtui kuten hesarissakin mainittu kirouskäärö.

Myöhäisantiikista olen samaa mieltä kuin edellä. Kun reilu vuosi sitten arvioin Adrian Goldworthyn aikaisemman suomennoksen ”Rooman sotilasmahti”, niin samalla pohdin kuinka vähän Rooman historia lopulta meille suomalaisille merkitsee. Siis jos vertaa vaikkapa Keski-Eurooppaan, varsinkin vanhoihin ”keisarimaihin”. Tällainen Roomabuumi on kyllä hyvä juttu, mutta jotenkin me tarkastelemme aihetta kovin erilaisesta lähtökohdasta kuin muut länsimaat.

]]> Kirjoittaja: Maijastina Kahlos http://www.maijastinakahlos.net/b/myohaisantiikin-lumo/#comment-41 Maijastina Kahlos Tue, 28 Nov 2006 09:03:39 +0000 http://www.maijastinakahlos.net/b/myohaisantiikin-lumo/#comment-41 Et ole ainoa, jonka tuo kaljupää on tenhonnut :-) tai pitäisi ehkä sanoa, se kuva, jonka antiikin kirjailijat kaljupäästä antavat. Ei sen puoleen, varmasti myös Caesarin aikakaudesta saa uutta sanottavaa, vaikka puhki tutkittu onkin. Ward-Perkins sopii listaan, en vain voi kommentoida kun en ole ehtinyt lukea (lisää lukemattomia kirjoja ...). Otsikko on provosoiva, mitä kaikkea tuo civilization on ja ei ole? Et ole ainoa, jonka tuo kaljupää on tenhonnut :-) tai pitäisi ehkä sanoa, se kuva, jonka antiikin kirjailijat kaljupäästä antavat. Ei sen puoleen, varmasti myös Caesarin aikakaudesta saa uutta sanottavaa, vaikka puhki tutkittu onkin.

Ward-Perkins sopii listaan, en vain voi kommentoida kun en ole ehtinyt lukea (lisää lukemattomia kirjoja …). Otsikko on provosoiva, mitä kaikkea tuo civilization on ja ei ole?

]]> Kirjoittaja: Karin Koskinen http://www.maijastinakahlos.net/b/myohaisantiikin-lumo/#comment-40 Karin Koskinen Mon, 27 Nov 2006 17:52:56 +0000 http://www.maijastinakahlos.net/b/myohaisantiikin-lumo/#comment-40 Täytyy kyllä tunnustaa, että itsekin kuulun erään naisiin menevän, kaljuuntuvan ukon fanikerhoon, kuten niin -valitettavan- moni muukin, vaikka tuosta ajasta ei kohta lienekään mitään uutta sanottavaa. Mutta ehkä sitä tässä vielä ehtii järkiintyä ennen kuin on maisterin paperit kourassa. ;) Rooma -muoti näkyy muuallakin, sillä tänä syksynä on ilmestynyt ainakin kaksi, vai peräti kolmekin antiikin Roomaan keskittyvää PC-peliä, mm. neljäs jatko-osa loistavalle Caesar - sarjalle, jossa saa rakennella ja hallinnoida roomalaisia kaupunkeja sydämensä kyllyydestä. Täytyy kyllä tunnustaa, että itsekin kuulun erään naisiin menevän, kaljuuntuvan ukon fanikerhoon, kuten niin -valitettavan- moni muukin, vaikka tuosta ajasta ei kohta lienekään mitään uutta sanottavaa. Mutta ehkä sitä tässä vielä ehtii järkiintyä ennen kuin on maisterin paperit kourassa. ;)

Rooma -muoti näkyy muuallakin, sillä tänä syksynä on ilmestynyt ainakin kaksi, vai peräti kolmekin antiikin Roomaan keskittyvää PC-peliä, mm. neljäs jatko-osa loistavalle Caesar – sarjalle, jossa saa rakennella ja hallinnoida roomalaisia kaupunkeja sydämensä kyllyydestä.

]]>