Häivähdys ihmetystä
Tieto-Finlandia annettiin Erkki Tuomiojalle kirjasta Häivähdys punaista. Kirja on varmasti ansiokas, mutta silti nousee monenlaisia kysymyksiä. Suomessa julkaistaan muitakin ansiokkaita tietokirjoja, ja palkintoraati totesi myös, miten vaikeaa oli valita palkintoehdokkaita monien hyvien tietokirjojen joukosta. Menikö palkinto Tuomiojalle siksi, että hän on tunnettu henkilö? Palkinnnon myönsi Raimo Väyrynen (Sdp) ulkoministeri Erkki Tuomiojalle (Sdp). Väyrynen on parhaillaan hakemassa eduskuntaan perustetun ulkopoliittisen instituutin johtoon. Mutta tämähän on varmaan vain sattumaa.
Sattumia on monenlaisia. Vuosia sitten Väinö Tannerin Säätiö jakoi tutkimusapurahoja, joita tutkijat saattoivat hakea. Mutta ei jaa enää. Nykyään demarijohtoinen säätiö antaa vain isoja tunnustuspalkintoja jälkikäteen. Viime vuonna tunnustuspalkinnon sai Eurooppa-tutkimuksen verkoston johtaja, Teija Tiilikainen. Hänen tutkimuksensa ovat varmasti ansiokkaita, mutta jälleen nousee monenmoisia kysymyksiä. Löytyykö Tiilikaisen sisältä pieni demari? Tiilikainen tunnetaan siitä, että hän lausuu Sdp:n kulloistakin EU-politiikkaa myötäileviä lausuntoja. Mutta tämähän on varmaan vain sattumaa.
15. joulukuuta 2006 kello 11.05
No, ei se tietenkään ole sattumaa, että Väyrynen valitsee Tuomiojan. Kenties minulla on yleensäkin tapana nähdä ihmisisissä mielummin aatetta jaloa kuin alhaista mieltä, mutta ainakin tällä kohtaa riittää kyllä selitykseksi hyvin Väyrysen oma tutkimus- yms. tausta. On vaikea kuvitella, että Väyrynen olisi ajatellut tällä valinnalla petaavansa itselleen virkaa.
Susiluodon kirja Venäjästä olisi toki ollut myös mahdollinen, mutta kenties hänen omaperäinen tyylinsä ei sitten Väyrystä miellyttänyt yhtä paljon kuin Tuomiojan. Toki tässä tulevat mukaan poliittiset näkemykset - ei liene erikoista tai edes paheksuttavaa, että yhteinen poliittinen aateperusta tekee myös lukukokemuksesta miellyttävämmän.
Ehkä Väyrysen olisi pitänyt alunperinkin kieltäytyä arvioijanroolistaan? Vai valittiinko arvioija jo ennen kuin ehdokkaat olivat selvillä?
Mutta en asiasta itsestään tiedä mitään: en ole lukenut ehdokaskirjoista ainoatakaan. Osaisiko joku tähän kommentoida, joka olisi lukenut useampia?
15. joulukuuta 2006 kello 11.08
Tuomioja on tunkkaisin opportunisti suomalaisessa politiikassa. Julkisuudessa hän esiintyy mielellään ties mitä hyvää ja kaunista ajavana älykkönä. Mutta oikeasti hän on yksi eduskunnan rikkaimmista henkilöistä joka on paljolti vastuussa siitä, että SDP on ajanut kokoomuksesta oikealta ohi. Viimeksi demarit poistivat Suomesta varallisuusveron, jota perittiin vain muutamalta tuhannelta kaikkein varakkaimmalta ihmiseltä. Tuomioja sai tästä itselleen valtavan taloudellisen hyödyn, mutta esiintyy silti vasemmistolaisena maailmanparantajana. Pelkkä valheellinen kuori koko äijä.
15. joulukuuta 2006 kello 12.50
Lähinnä ihmettelen ääneen näitä sattumia. On tietysti kiusallinen tilanne, että on valitsemassa Tieto-Finlandiaa ja sattuu tykkäämään eniten teoksesta, jonka on kirjoittanut puoluetoveri. Voisi tuntua epäreilulta, jos ei saisi valita kirjaa vain sen takia, että sen kirjoitti puoluetoveri ja että nyt kaikki epäluuloisesti yhdistelevät mielessään asioita …
Muuten, Vergiliuksen aikalaiset miettivät varmaan myös tällaisia, esimerkiksi: onko sattumaa se, että Vergilius kirjoittaa Augustuksen poliittisen ohjelman ja imperiumin ylistystä ja että sitten Augustuksen kaveri Maecenas messevästi mesenoi runoilijaa?
15. joulukuuta 2006 kello 13.50
Tuomiojasta on vaikea muodostaa mielipidettä. Se on myönteistä.
Näistä jääviysjutuista on höpisty viime aikoina Parnasson blogissa.
15. joulukuuta 2006 kello 15.59
Non, kateellisten höpinöitä. Lukeaa maamme filsuimman inteligentin blogi juuri tältä päivältä. Niin, hän on Jukka Kemppinen. Siinä se on!
16. joulukuuta 2006 kello 18.44
Hmm … täytyy voida ihmetellä ääneen, kyseenalaistaa ja kritisoida - silläkin uhalla, että se käsitetään kateudeksi.
17. joulukuuta 2006 kello 18.19
Oma mielipiteeni Tuomiojasta ja hänen kirjastaan sekä keskustelusta, joka asian ympärillä velloo, huomisessa (18.12.) blogissani.
1. tammikuuta 2007 kello 2.05
Tuomiojasta voi olla montaa mieltä. Ainakin kirja näyttää olevan palkintonsa jälkeen kaupallinen menestys. Isäni olisi halunnut joululahjaksi, mutta kaupassa myytiin jo eioota.