Globaali talous ja Rooman tuho – jälleen

Rooman tuho kiinnostaa edelleen – jopa heinäkuussa! Helsingin Sanomien taloussivuilla kerrotaan Jyväskylän yliopiston taloushistorian professorista Juha-Antti Lambergista, joka on työryhmänsä kanssa pohtinut Rooman tuhon syitä, erityisesti Rooman valtakunnan talouden taantumista. Yhtenä syynä Rooman tuhoon Lamberg ryhmineen näkee valtakunnan väestön vähenemisen ja sen myötä talouden hiipumisen. Myös Rooman keskushallinnon talousongelmat mainitaan: verokertymä pieneni ja keskushallinto oli vaikeuksissa.

Yhtenä tärkeänä analyysin lähteenä on Bryan Ward-Perkinsin The Fall of Rome and the End of Civilization (2005) (Katso esittely kirjasta blogipostauksessani vuonna 2009). Ward-Perkinsin teos on ollut merkittävä keskustelunavaus myöhäisantiikin tutkimuksessa ja haaste aikaisemmalle tutkimukselle – joskin juuri poleemisuutensa vuoksi aika yksipuolinen kuvaus myöhäisantiikin maailmasta. Hesarin uutisen perusteella on vaikea on sanoa, onko Lambergin ryhmä hyödyntänyt muita analyyseja myöhäisantiikin Roomasta. Gibbon klassikkona mainitaan.

Onneksi haastattelussa Lamberg varoo tekemästä yksioikoisia vertailuja Rooman ja esimerkiksi EU:n tai Neuvostoliiton välillä. Näitähän vertailuja tehdään tuon tuosta, usein poliittisin motiivein. Vertailuun väestönkasvun ja väestön vähenemisen yhteydessä kuitenkin (ainakin lehtijutun perusteella) pureudutaan. Lamberg varoittaa siitä, että väestön väheneminen taannuttaa talouden. Minun mielestäni on kuitenkin todella hankalaa rinnastaa väestön kasvua tai vähenemistä antiikin ajan Välimeren alueella ja nykyisen maailman väestöä. Antiikin ajan Rooma oli teknologisesti aivan eri universumi kuin meidän  maailmamme. Kaikki talouden alat vaativat runsaasti työvoimaa. Suuri osa ihmisistä (joista osa oli orjatyövoimaa) eli kehnosti tuottavasta maataloudesta.

Eroja on paljon, joten vertailu on haastavaa, vaikka totta kai kiehtovaa. Silläkin uhalla, että Kohudosentin nyt uutisoidaan käyneen analogioita viljelemään, voisin tässä heittää verokertymiin liittyen, että siinä myöhäisantiikin Roomalla ja nykymaailmalla on paljon yhteistä. Rooman keskushallinto oli 300-ja 400-luvuilla pulassa erityisesti sen takia, että monet tahot harrastivat tehokasta verosuunnittelua. Suurmaanomistajia, aristokratiaa ja kirkkoa ei saatu tehokkaasti verotuksen piiriin. Eikö nykyään voitaisi vihdoinkin saada sellaisia vapaamatkustajia kuin sähkönsiirtoyhtiö Caruna maksamaan kunnolla veroja?

 

Kategoria(t): Blogi. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Kommentointi on suljettu.