Aihearkisto: Blogi

Kansallisoopperassa esitetään Händelin oopperaa Giulio Cesare in Egitto, joka kertoo Julius Caesarin seikkailuista Kleopatran kanssa. Teoksella on varsin väljästi jotakin tekemistä historiallisen Caesarin Egyptin-retken kanssa: olihan siellä Kleopatra, ja Pompeiukseltakin lähti pää, jne. Muuten libretisti ja säveltäjä ovat luovasti pistäneet … Lue loppuun →

Vuonna 582 (Itä)-Rooman keisariksi nousi Mauricius (kreikkalaisittain Maurikios, 582–602), joka oli kunnostautunut sotapäälikkönä sodassa Persiaa vastaan. Mauricius joutui suuriin taloudellisiin vaikeuksiin, eikä hänellä ei ollut maksaa sotilaille palkkoja. Talveksi 602 Traakiaan sijoitetut joukot alkoivat kapinoida ja nostivat keisariksi Fokas-nimisen upseerin. … Lue loppuun →

Seksiä ja väkivaltaa tihkuva kirja-arvosteluni julkaistiin tämän päivän Hesarissa. On tietysti aina syytä muistuttaa, että antiikki on muutakin …

Jean Rouaud’n romaaneissa minua miellyttää niiden melankolinen tunnelma, sateinen Ranska ja rönsyilevä tyyli. Rouaud kirjoittaa jotenkin pakottoman oloisesti, aivan kuin hän vain puhelisi mukavia (heittäen sitten väliin sulkuihin ironisia mutta ymmärtäväisiä välihuomautuksia), ja viljelee kaikenlaisia herkullisia yksityiskohtia ihmisten heikkouksista ja … Lue loppuun →

Huomenna vietetään loppiaista, joulun juhlakauden lopettajaisia. Kristillisessä kalenterissa loppiainen juhlistaa itämaan tietäjien vierailua Jeesus-lapsen luona. Matteuksen evankeliumin 2. luvussa kerrotaan tästä vierailusta. Kreikankielisessä alkutekstissä puhutaan vierailijoista termillä magoi. Antiikin aikana sanalla magos viitattiin aluksi persialaisen uskonnon pappiin ja sitten yhä … Lue loppuun →

Vuoden viimeisenä päivänä sain päätökseen ison luku-urakan, Vilhelm Mobergin neliosaisen eepoksen Maastamuuttajat (1949-1959). Romaanisarja kertoo ruotsalaisista uudisasukkaista, jotka 1850-luvulla muuttivat Smoolannista Pohjois-Amerikkaan, alueelle, josta muodostui Minnesotan osavaltio. Muistan lapsuudestani, että televisiossa näytettiin sarjaa Maastamuuttajat. Se oli ilmeisesti muokattu kahdesta Jan … Lue loppuun →

Joulukuun 25. päivää juhlitaan nykyään Jeesuksen syntymäpäivänä. Varhaisen kristinuskon piirissä ei useampaan vuosisataan nähtävästi pahemmin mietitty  Jeesuksen syntymän ajankohtaa. (Hänen kuolemansa oli varhaisille kristityille paljon merkittävämpi asia). Muutamat kristityt kirjoittajat 200-luvulla pohtivat Jeesuksen syntymän ajankohtaa ja sijoittivat sen varhaiskevääseen. Klemens … Lue loppuun →

  Olen lupautunut puhumaan huomenna Tampereen yliopiston Klassikkoklubilla aiheesta ”Magialla vyön alle – Magiasyytökset myöhäisantiikin kiistoissa”. Esityksessäni pohdin erilaisia 300-luvun poliittisia ja kirkollisia kiistoja, joissa vastustaja leimattiin magian harjoittajaksi. Käsittelen esimerkiksi muutamia tapauksia, joissa kerettiläisiksi leimatut kristityt myös samastettiin noituuteen. … Lue loppuun →

Halusin päivittää jo pölyttynyttä tietouttani suomalais-ugrilaisista kielistä ja lukaisin Johanna Laakson kirjan Karhunkieli. Pyyhkäisyjä suomalais-ugrilaisten kielten tutkimukseen (SKS 1999). Karhunkielessä esitellään hyvin tiiviisti (130 sivussa!) perusasioita suomalais-ugrilaisten kielten historiasta. Laakson ote on varovainen ja järkevä. Kirjoittaja oikoo monenlaisia romanttisia väärinkäsityksiä, … Lue loppuun →

Olen viime aikoina etsiskellyt uusia tapoja kirjoittaa tutkimustani. Tämän takia päädyin lukemaan artikkelikokoelman Tutkija kertojana. Tunteet, tutkimusprosessi ja kirjoittaminen (toim. Johanna Latvala, Eeva Peltonen & Tuija Saresma, 2004). Perinteisessä kirjoitustavassa tutkija yleensä häivyttää oman persoonansa tekstistä. Samoin usein tutkimisen (pitkä … Lue loppuun →