Kuukausittainen arkisto:lokakuu 2006

Kai minäkin sinne suuntaan huomenna – kirjamessuille. Joka kerta kesken messujen iskee ahdistus ihmismassojen ja kirjapaljouden keskellä. Tulee hirveä vimma ja velvollisuudentunto ostaa ja kuluttaa. Lisää kirjoja kotiin lukemattomien lukemattomien kirjojen joukkoon. Onneksi myyntikojujen keskellä on keitaita, joissa ei tule velvollisuudentunnetta ostaa. Viime vuonna … Lue loppuun →

Historiantutkimuksen legenda Eino Jutikkala täyttää 99 vuotta. Kaikki kunnia hänelle, mutta minun on myönnettävä, että joitakin vuosia sitten minun kuvani hänestä romahti. Luin haastattelun, jossa hän puhui vapaussodasta ja korosti, että se sota oli nimenomaan vapaussota. Vuoden 1918 sodalla on … Lue loppuun →

Tieteentekijöiden liitto toteaa, että naiset törmäävät edelleen lasikattoihin yrittäessään edetä tutkijan uralla. Liitto valitsi vuoden tieteentekijäksi historioitsijan, Marjo Kaartisen, joka on ottanut kantaa naisten asemaan tutkijoina. Naisten vaikeudet tutkijanuralla liittyvät usein piilotajuisiin ja ääneen lausumattomiin muureihin. Keskustelin asiasta heinäkuun konferenssissa … Lue loppuun →

  Viime sunnuntaina kävimme katsastamassa Ars Fennicaa 2007. Näytteillä oli neljän nuoren taiteilijan, Elina Brotheruksen, Markus Kåhren, Elina Merenmiehen ja Anna Tuorin, tuotantoa. (Ja keitä kaikkia muita mielenkiintoisia taiteilijoita ei ollut kelpuutettu mukaan!) Kaikkein eniten pidin Elina Brotheruksen valokuvista. Myös … Lue loppuun →

EU:n puheenjohtajamaa Suomi julkaisee myös latinankielisiä tiedotteita. Blogi Itinera mundi mentisque elokuulta kertoo, että Suomen latinankieliset tiedotteet ovat aiheuttaneet suuttumusta. Eurokansanedustaja Ingeborg Grässle teki 9.8 europarlamentille kirjallisen kysymyksen tiedotteista. Hän tiukkasi mm. paljonko latinankielisten tiedotteiden tekeminen maksaa ja kuka maksaa. Heh, enpä … Lue loppuun →

No jopas! Haastatteluni Tieteen viikolla tänään Ylen Ykkösellä kello 10.43 alkaen. Jatkossa lisää …    

Senaatti määräsi ediilit polttamaan hänen kirjansa, mutta ne säilyivät, sillä niitä salattiin ja julkaistiin myöhemmin. Sitä naurettavampaa on niiden typeryys jotka uskovat, että tämän päivän mahti pystyy hävittämään jälkipolville periytyvät muistot. Päinvastoin, hengen ihmisten arvovalta kasvaa heitä vainottaessa. Tacitus, Keisarillisen … Lue loppuun →

Taidan olla tykästynyt Riina Katajavuoren kirjoihin, kun pidän sekä runoista että proosasta. Hevikimmat oli sykähdyttävä. Lahjoissa Katajavuori kirjoittaa lapsiperheen arjesta. Lahjat on kyllä Hevikimmoja kesympi vaikka aihe ei tietenkään ole yhtään kesympi: äitinä oleminen. Lahjoissa kuvataan tehokkaasti arjen samanlaisten tilanteiden … Lue loppuun →