Arkisto: Toukokuu 2006

VIHREÄT JÄLLEEN EDELLÄ

Tiistaina 30. toukokuuta 2006

Vihreän Liiton puoluekokous päätti viime viikonloppuna puolueen periaateohjelmasta. Tiedotusvälineissä on kiinnitetty erityistä huomiota tavoitteeseen kahden kirkkokunnan lainsäädännöllisen erityisaseman poistamisesta. (Kyseinen tavoite on itse asiassa yksi pieni osa isoa periaateohjelmaa). 

On mielenkiintoista, että tiedotusvälineet otsikoivat tavoitteen nimenomaan kirkon ja valtion erottamiseksi. Periaateohjelmassa tavoitteena on yhdenvertaisuus eri uskontoja tunnustaville ja uskonnottomille. Tämä yhdenvertaisuus saavutetaan purkamalla luterilaisen ja ortodoksisen kirkkokunnan erityisasema Suomessa. 

Jos tämä tavoite joskus saavutettaisiin, Suomesta tulisi vihdoin ja viimein todellinen sivistysvaltio. Todelliseen sivistysvaltioon valtion ja jonkin uskontokunnan erityissuhde ei kuulu. Todellinen sivistysvaltio ei suosi mitään uskontokuntaa. Vastaavasti ei ole minkään itseään kunnioittavan uskontokunnan arvon mukaista kuherrella valtiovallan kanssa. 

Esittäessään kahden kirkkokunnan lainsäädännöllisen erityisaseman poistamista Vihreä Liiton puoluekokous osoittautuu liberaalin yhteiskunnan edelläkävijäksi. Siksi on harmillista ja vähintäänkin outoa, että puolueen puheenjohtaja Tarja Cronberg sanoutui heti irti puolueen korkeimman päättävän elimen päättämästä kannasta. Vihreän Liiton periaateohjelma 2006: tiedote

Kohti yhdenvertaisuutta Vihreässä Langassa   

Uskonnolliset konfliktit Tanskassa

Keskiviikkona 24. toukokuuta 2006

Århusin yliopisto järjestää seminaarin uskonnollisista konflikteista ja kohtaamisista. Tällä ei ole mitään tekemistä taannoisen pilakuvajupakan kanssa, koska seminaaria suunniteltiin jo kaksi vuotta sitten. Seminaari on ajankohtainen nytkin. Nämä ongelmat kun eivät jää koskaan pois muodista …
Tiedossa esitelmiä ja keskustelua kristittyjen ja muslimien suhteista ja kristittyjen ja ns. pakanoiden suhteista, suvaitsevaisuudesta ja suvaitsemattomuudesta.
Seminaarin ohjelma

http://www.relnorm.au.dk/tema1/arrangementer/26052006.pdf

EDISTYS EDISTYY

Perjantaina 19. toukokuuta 2006

ashgate1.gif

Uskomatonta, mutta totta!

Helpotuksen huokaus. Käsikirjoitukseni kustantajalla jatkaa etenemistään. Sisältötoimittaja ilmoitti, että nyt käsikirjoitus lähtee eteenpäin seuraavalle osastolle (desk-editorial department). Tämä tarkoittaa sitä, että tekstini oikoluetaan ja taitetaan. Huh! seuraava vaihe taitaa olla sitten oikovedos.

 

SARASVATIN HIEKKAA

Keskiviikkona 10. toukokuuta 2006

sarasvati.jpg

Nukuin levottomasti. Ilmeisesti näin unta ilmastonmuutoksen aiheuttamasta megatsunamista ja siitä, miten elimme katastrofin jälkeisessä maailmassa. Heräsin aamulla kelloradion ääneen ja hämmästelin, että tuhotulvan jälkeisessä maailmassa olikin vielä sähköä.

Ei ihme, että näin painajaista. Luin juuri loppuun Risto Isomäen Sarasvatin hiekkaa (2005). Sitten vielä viime sunnuntain Hesarissa oli aukeaman kokoinen juttu ilmastonmuutoksesta ja jäätiköiden sulamisesta.

Sarasvatin hiekkaa ravisti minut, toivottoman Eurooppa-keskeisen ihmisen, tarttumaan karttaan, tutkailemaan Intian valtamerta ja miettimään ihmiskunnan historiaa vähän laajemmasta näkökulmasta. Kirja yhdistelee kiehtovasti salapoliisiromaanin tavoin asioita, joilla ei aluksi näytä olevan mitään tekemistä keskenään.
 

On myönnettävä, että kaunokirjallisuutena arvioituna Sarasvatin hiekkaa on kyllä vaatimaton. Henkilökuvaus on aika ankean ohutta. Henkilöiden keskustelut ovat aika puisevia ja kaikkea muuta kuin luontevia (eivät edes tutkijat keskenään puhu näin kuivakasti!). Kun on ennen tätä kirjaa lukenut esim. Helena Sinervon Runoilijan talossa, tuntuu Sarasvatin hiekan kieli kovin kankealta. Mutta tätä kirjaa ei kannattakaan lukea kaunokirjallisuutena, vaan eräänlaisena dekkarina tai taidokkaasti tehtynä tieteen popularisointina (tällaisena itse luin sitä).
 

Kirjan loppuvisio on pessimistinen. Tuho tulee. Tosin katastrofinkin jälkeen (henkiin jääneet) päähenkilöt aloittavat alusta.
 

Kun tuo kaikki olisikin vain pahaa unta.