Collegium Lecture 2019 and Workshop with Daniel Boyarin

Gender and Religious Identity: A Workshop with Daniel Boyarin (UC Berkeley)

May 27, Helsinki Collegium for Advanced Studies (Common Room, Fabianink. 24A, 3rd floor)

Organizers: Elisa Uusimäki, Ilkka Lindstedt

Welcome 8.45-9.00

9.00-12.00: Gender session

9.00: Martti Nissinen, HY: The Agency of the Female Prophets of the Hebrew Bible: Independent or Instrumental? Prophetic or Political?

9.30: Saana Svärd, HY: Studying Gender in the Ancient Near East

10.00: Outi Lehtipuu, HY: “No Male and Female”: Gender and the Rhetoric of Recognition in Early Christianity

10.30-11.00 Coffee break

11.00: Susanna Asikainen, HY: Investigating Emphasized Femininities in the Rewritten Biblical Narratives

11.30: Katharina Keim, Lund: Women and Gender in Pirqei deRabbi Eliezer

12.00-13.00: Lunch break

13.00-15.30: Religious identity session

13.00: Antti Vanhoja & Nina Nikki, HY: Paulinism and Anti-Paulinism: Cultural Evolutionary Perspectives

13.30: Pekka Lindqvist, ÅA: Confrontations and Exegesis in Early Judaism

14.00-14.30: Coffee break

14.30: Maijastina Kahlos, HY: Pagans, Heretics, or Sorcerers? Labels and Identities in Local Religion in the Fifth Century CE

15.00: Riikka Tuori, HY: Karaite Identity in Early Modern Europe

17.00: Daniel Boyarin’s keynote lecture “What is the Jews?”

Venue: Small Hall, University of Helsinki Main Building (Fabianinkatu 33, 4th floor), reception to follow.

Further information here.

Tallennettu kategorioihin Blogi | Jätä kommentti

Book Launch, Recognition and Religion: Contemporary and Historical Perspectives

Welcome to the book launch of

Recognition and Religion: Contemporary and Historical Perspectives (ed. M. Kahlos, H. J. Koskinen & R. Palmén, Routledge: London, 2019)

On Tuesday, May, 28, at 16.15-18.00 at the Helsinki Collegium for Advanced Studies (Fabianinkatu 24 A, 3rd floor Common Room)

The book Recognition and Religion arises from the research topics of the Academy of Finland Centre of Excellence Reason and Religious Recognition led by prof. Risto Saarinen. The editors all work as researchers in the Centre. The book focuses on recognition and its relation to religion and theology, in both systematic and historical dimensions. While existing research literature on recognition and contemporary recognition theory has been gradually growing since the early 1990s, certain gaps remain in the field covered so far. One of these is the multifaceted interaction between the phenomena of recognition and religion.

Since recognition applies to persons, institutions, and normative entities like systems of beliefs, it also provides a very useful analytic and interpretative tool for studying religion. Divided into five sections, with chapters written by established scholars in their respective fields, the book explores the roots, history, and limits of recognition theory in the context of religious belief. Exploring early Christian and medieval sources on recognition and religion, it also offers contemporary applications of this underexplored combination.

https://www.routledge.com/Recognition-and-Religion-Contemporary-and-Historical-Perspectives-1st/Kahlos-Koskinen-Palmen/p/book/9780367133597

All are cordially invited.

Preliminary program:

Welcome by the editors Maijastina Kahlos, Heikki J. Koskinen, Ritva Palmén

Comment by prof. Sami Pihlström & discussion

Comment by prof. Sirpa Wrede & discussion

Comment by prof. emer. Simo Knuuttila & discussion

Final words by prof. Risto Saarinen

Wine and snacks are served.

Tallennettu kategorioihin Blogi | Jätä kommentti

Betonia ja puistoja

Bochumin yliopisto, Ruhr Universität Bochum, perustettiin vuonna 1962, ja se on nykyään yksi Saksan suurimmista yliopistoista (kymmenen suurimman joukossa). Yliopiston kampus on tullut ainutlaatuisen kuuluisaksi betonibrutalismistaan.

Kampuksen arkkitehtuurin puolustukseksi sanottakoon, että se on yhtenäinen tyyliltään ja omassa lajissaan vaikuttava. Arkkitehtuurista vastasi Helmut Hentrich. Ideana oli yliopisto satamana tiedon meren äärellä. Yksittäiset rakennukset olivat laivoja.
Yliopiston betonikompleksin kontrastina on kampuksen yhteydessä kasvitieteellinen puutarha, joka on kuuluisa kiinalaisesta puutarhastaan.

Bochumia ei pidetä juuri kaikkein kauneimpana saksalaisena kaupunkina. Itse bochumilaisetkin kovin vähättelevät. Mutta kevään edetessä täällä hyvin viehättävää.
Tämä ulkoilualue on entinen kaivos.

Tallennettu kategorioihin Blogi | Kommentit pois päältä artikkelissa Betonia ja puistoja

Charlemagne vai Karl der Grosse?

Aachen tunnetaan ennen kaikkea Kaarle Suuren kaupunkina. Aachenin merkittävin nähtävyys on tuomiokirkko, jonka vanhimmat osat ovat jo 800-luvulta ja jota uudistettiin vuosisadasta toiseen. Vuosina 936-1531 tuomiokirkossa kruunattiin kolmekymmentä kuningasta. Kaupunki oli myös kuuluisa parantavista lähteistään, kuten jo roomalaisaikainen nimi Aquae Granni kertoo, ja uudella ajalla kaupunki tunnettiin kylpylöistään. Iloiseen kylpyläelämään liittyi laajamittainen luksusprostituutio, jota ei nykyään kaungin historian esityksissä korosteta.

Aachenin vaiheisiin roomalaisajoista nykyaikaan voi tutustua museossa Centre Charlemagne. Osa esineistöstä on alkuperäisiä, osa kopioita.

Roomalaisajalta on löytynyt piirtokirjoituksia, kuten roomalaisen sotilaan puolison Julia Tiberinan pystyttämä omistus Magna Materille ja Isikselle (ajoitettu 100/200-luvulle).

 

 

 

Myöhäisantiikista on näytteillä tämä lasinen juomasarvi (ajoitettu 300/400-luvulle).

Museo on toteutettu mukavan pedagogisesti ja monipuolisesti, ja lapsia (ja lapsenmielisiä, kuten blogistia) on muistettu esineillä, joita saa myös kokeilla ja kosketella.

 

Eniten museossa esitellään tietysti Kaarle Suurta, hänen vaiheitaan ja hänen vaikutustaan Euroopan tapahtumiin. Kaarle Suurta on vuosisadat käytetty milloin mihinkin poliittisiin tarkoituksiin, tunnetuimpana esimerkkinä Napoleon, joka esiintyi uutena Kaarle Suurena. Aikaisemmin sekä ranskalaiset että saksalaiset yrittivät omia hänet itselleen, hän oli joko Charlemagne tai Karl der Grosse. Nykyään Kaarlesta on löydetty mallia eurooppalaisuuden yhteiselle perustalle. Miten olisi Carolus Magnus?

Tallennettu kategorioihin Blogi | Kommentit pois päältä artikkelissa Charlemagne vai Karl der Grosse?

Väitös naisista Bysantissa 500-700-luvuilla

On suuri ilo mainostaa uutta väitöstilaisuutta myöhäisantiikin ja varhaisen Bysantin historian alalta: Jeanette Lindblom väittelee tutkimuksella Women and public space – Social codes and female presence in the Byzantine urban society of the 6th to the 8th centuries. Väitöskirjan e-thesis-versio ja tiivistelmä on luettavissa täällä.

Väitöstilaisuus on Helsingin yliopistossa lauantaina 27.4.2019. Vastaväittäjänä on professori Ingela Nilsson (Uppsala universitet) ja kustoksena on professori Anu Lahtinen.

Paljon onnea väitökseen!

Tallennettu kategorioihin Blogi | Kommentit pois päältä artikkelissa Väitös naisista Bysantissa 500-700-luvuilla

Glückauf!

Bochum oli aikoinaan yksi Ruhrin alueen tärkeimmistä kaivoskaupungeista. Kivihiilen louhinta päättyi lopullisesti vuonna 2018, vaikka kaivostoiminta ajettiin alas vähitellen 1990-luvulta lähtien.

 

 

 

 

 

 

 

Bochumin kaivosmuseossa Deutsches Bergbau-Museumissa, pääsee katsomaan kaivoskäytäviä. Niitä sitten riittääkin, ja tunnelma maanalaisissa käytävissä on jännittävä. Käytävillä esiteltiin eriaikaisia rakennelmia ja koneita.

 

 

 

 

 

 

 

Museossa meitä tervehdittiin huudahduksella ”Glückauf (tai Glück auf)!”. Se oli kaivosmiesten tervehdys, jolla toivotettiin onnea löydösten suhteen mutta myös turvallista paluuta takaisin maan päälle. Kaivosmiesten yhdistyksen lehdenkin nimi oli Glückauf. Kaivosmiesten suojeluspyhimys oli Pyhä Barbara.

Bochumissa louhinta alkoi 1800-luvulla. Ruhrin alueella kivihiiltä on kaivettu jo ainakin 1200-luvulta lähtien. Kivihiilen ympärille kehittyi vuosisatojen mittaan kokonainen teollisuudenhaara, hyvinvointi ja kulttuuri. Vaurauden kääntöpuoli olivat kaivosmiesten keuhkosairaudet.

Sittemmin 1900-luvun loppupuolella vavahduttiin myös ympäristöongelmiin. Ruhrin alueella varoitettiin liikennemerkein savusumusta; pahin smog koettiin vuonna 1985, jolloin savusumun takia suljettiin kouluja ja tehtaiden toimintaa rajoitettiin väliaikaisesti.

Tallennettu kategorioihin Blogi | Kommentit pois päältä artikkelissa Glückauf!

Uskontojen kohtaamisia Bochumissa

Ensimmäinen viikkoni vierailevana tutkijana Bochumin yliopistossa, Käte Hamburger Kolleg -instituutissa on mennyt lähinnä asioiden järjestelyssä ja uusien rutiinien ja kirjastojen opettelussa. Bochumin yliopiston Käte Hamburger Kolleg on uskontotieteeseen erikoistunut tutkimusinstituutti. Käte Hamburger Kollegeja muutama muukin saksalaisissa yliopistoissa. Bochumin KHK-instituutin erityiskiinnostuksen kohteena ovat Euroopan ja Aasian uskontojen kohtaamiset. Instituutin tutkijoissa on islamin, shintolaisuuden, konfutselaisuuden, buddhalaisuuden ja Intian monien uskonnollisten perinteiden tuntijoita. Kun työhuonekaverini hyllyt pursuavat kiinankielisiä opuksia, tunnenkin kummasti itseni latinani kanssa aika tavanomaiseksi.

Kuka oli Käte Hamburger, jonka muistoksi nämä instituutit on nimetty? Hän oli Saksan juutalainen filosofian ja kirjallisuuden tutkija (1896-1992), joka kirjoitti mm. narratologian teoriasta, Goethestä, Schilleristä, Thomas Mannista, Tolstoista, Ibsenistä, elokuvan ja kirjallisuuden suhteesta sekä kirjallisuuden etiikasta. Käte Hamburger yritti selviytyä tutkijana 1920-30-lukujen Saksassa, mutta kansallissosialistisen Saksan ilmapiirin kiristyessä (mm. hänen kirjansa Thomas Mannista vedettiin markkinoilta pian ilmestymisensä jälkeen) hän pakeni Ranskaan ja pian tämän jälkeen Ruotsiin. Käte Hamburger asui 22 vuotta maanpaossa Ruotsissa. Vuonna 1956 hän palasi Saksaan ja hänen asemansa tutkijana tunnustettiin. Hän toimi professorina Stuttgartissa ja opetti yliopistossa 80-vuotiaaksi.

Tallennettu kategorioihin Blogi | Kommentit pois päältä artikkelissa Uskontojen kohtaamisia Bochumissa

Yö on käärme ja Koko meren laajuus

Luin kaksi hyvinkin erilaista ja erisävyistä runokokoelmaa, joita yhdistävät ihmiskehojen kohtaamiset. Iiro Laukolan esikoiskokoelma Yö on käärme (Ntamo 2018) on tiiviin aforistinen. Se alkaa Lucretius-sitaatilla (De rerum natura, Maailmankaikkeudesta), jossa kuvataan mielen nostattamia unikuvia.

Muutamat runoista viittaavatkin kreikkalais-roomalaisen antiikin maailmaan, mutta toimivat myös ilman erityistietämystä antiikin kirjallisuudesta. Säkeet ”Sellerin / Nemean kukan, / ripset ohimollasi. / Olet pian tuhkaa, / lapsi on tuhkaa, / kurjenmiekat / tuhkaa” ehkä avautuvat paremmin, jos esimerkiksi tietää, että Nemean kisoissa voittaja sai villisellerin lehdistä punotun seppeleen. (Olympian kisoissa voittaja sai oliivinlehtiseppeleen, Delfoin Pythian kisoissa laakeriseppeleen. Ja hmm … Asterix-albumissa Caesarin laakeriseppele päädytään lopulta persiljaan).

Ihmiskehon kuvasto on Laukolan runoissa jatkuvasti tärkeä, kuten runossa: ”Silmäni eivät ole ikkunoita, / ruumiini ei ole talo, / sisälläni ei ole eteistä, / jossa hiekka olisi raparperia ja inkivääriä.”

Toinen runokokoelma, Kaija Rantakarin Koko meren laajuus (Poesia 2018) myös rakentuu kehollisuuden ympärille, mutta on tyyliltään runsas ja rönsyilevä. Rantakari kirjoittaa: ”olemme ikkunoita emme peilejä / takerrun hiuksiisi, hyperventilaatio puuduttaa kasvot / nenänpäästä tai kitalaesta alkaen”.

Runokokoelman kuvastossa ihmiskehot ovat vettä ja merta: ”uni ei enää uni, ehkä meri / ehkä aallot, erottamattomat liikkeet / yhden lakanan alla”.

 

Tallennettu kategorioihin Blogi | Kommentit pois päältä artikkelissa Yö on käärme ja Koko meren laajuus

Recognition and Religion

I am happy to announce that some years’ work has come out. Our volume of articles Recognition and Religion: Contemporary and Historical Perspectives has been published by Routledge. Many thanks to the contributors and to the splendid co-editors Heikki J. Koskinen and Ritva Palmén!

Table of contents:

Introduction
Maijastina Kahlos, Heikki J. Koskinen and Ritva Palmén

Section I: Recognition: Novel Articulations

1 The Recognition of Religion in Public Spaces
Simon Thompson

2 Mediated Recognition: Suggestions towards an Articulation
Heikki J. Koskinen

3 Causes for Lack of Recognition: From the Secular to the Non-Secular
Heikki Ikäheimo

Section II: Historical Struggles for Recognition

4 Early Christians and the Transformation of Recognition
Hartmut Leppin

5 Early Christians on Philosophy: A Religion Seeking Recognition in Greco-Roman Culture
Niko Huttunen

6 Recognition through Persuasion: An Aspect of Late Antique Religious Controversy
Mar Marcos

7 Recognizing the Road: Graeco-Roman Appeals for Religious Diversity in the Late Roman Empire
Maijastina Kahlos

Section III: Medieval and Early Modern Intersections

8 Shame, Self-Evaluation and Recognition in the Middle Ages
Ritva Palmén

9 Aquinas on Recognition
Andrea Aldo Robiglio

10 Theological and Legal Arguments for the Non-Recognition and Recognition of the Rights of Infidels in Medieval Sources
Virpi Mäkinen

11 Recognition and Masculinity: Luther onthe Song of Songs
Risto Saarinen

Section IV: Roots of Recognition Theory

12 Spinoza, Religion and Recognition
Ericka Tucker

13 Hegel’s Actualist Metaphysics as a Framework for Understanding His Recognition-Theoretic Account of Christianity
Paul Redding

Section V: Limits of Recognition

14 On the Natural Basis and Ecological Limits of Recognition
Arto Laitinen and Teea Kortetmäki

15 Justice, Friendship and Recognition: Reflections on Ancient and Late Ancient Debates
Miira Tuominen

 

Tallennettu kategorioihin Blogi | Kommentit pois päältä artikkelissa Recognition and Religion

The Collectio Avellana and Its Revivals

I am pleased to inform about the publication of the volume The Collectio Avellana and Its Revivals (Cambridge Scholars 2019). The volume has been edited by the superladies Rita Lizzi and Giulia Marconi. The articles analyse the mysterious collection of late antique documents, Collectio Avellana, from many different viewpoints. Among the contributions, there is also my article ”Multiplex perniciosa perversitas (Coll. Avell. Ep. 97): The Image of Pelagianism in Gelasius’ Letters in the Collectio Avellana”.

Here is the description of the volume:

The Collectio Avellana (CA) has an extraordinary richness and variety of content. Imperial rescripts, reports of urban prefects, letters of bishops, and exchanges of letters between popes and emperors, some of which only this compilation preserves, constitute an exceptional documentary collection for researchers of various sectors of antiquity. This volume is the first publication to reconstruct the history of this compilation through the fascinating questions that it poses to the scholar. There are essays on its general structure, and on some of the most singular texts preserved therein. Other papers offer a comparison between this compilation and the other canonical collections compiled in Italy between the fourth and sixth centuries, as well as between the CA and other contemporary literary products. Adopting a new approach, some contributions also ascertain who could physically have access to the materials that were collected in the CA, and where the compiler could find them. All these fresh studies have led to new hypotheses regarding the period in which the collection, or at least some of its parts, took shape and the personality of its author.

More information here.

Tallennettu kategorioihin Blogi | Kommentit pois päältä artikkelissa The Collectio Avellana and Its Revivals